Joulukaulaliinan ensimmäiset silmukat luodaan Hintan kansakoulun ja Ahon mamman opein. Mamma tosin opetti virkkausta.
”Tein toisella luokalla patalapun. Pelkäsin opettajaa, enkä uskaltanut kysyä, miten työ lopetetaan. Kun virkkausta oli yli puoli metriä, opettaja vihdoin huomasi tilanteen ja totesi, että lappua on riittävästi.”
Rovasti, Caritaksen johtaja ja muutaman viikon vielä Oulun kaupunginvaltuutettu Heikki Keränen todistaa, että virkkaus sujuu oikein hyvin myös kahdella muhkealla puikolla.
Lämpimät muistot Hintasta
Keränen taistelee punaisesta lankakeräsestä kuusi kelpo silmukkaa. Puolet niistä on hänen sormissaan.
Ajatus lentää vuosikymmenien takaiseen Hinttaan, jonne Alvar Aallon suunnitelmilla oli rakennettu Typpi Oy:n tehdas ja ajan tapaan myös asuinalueet; kerrostalot työläisille, rivitalot insinööreille ja komea talo johtajalle.
Arkkitehtuuria tärkeämpi oli alueen ja yhteisön hyvä henki. Kaikenlaista puuhattiin yhdessä.
Keränen muistelee Hintan aikoja lämmöllä.
Seurakunta rakensi toiminnan keskipisteeksi talon, joka oli sen ajan ja vielä nykymittapuunkin hyvin moderni.
Tilat taipuivat moneen käyttöön. Saman katon alla olivat päiväkoti, nuorisotalo harrastuksineen ja tietenkin juhlava seurakuntasali.
Salin seinällä on maalaus, jota pikkuinen Heikki tuijotti ihmeissään: miten enkelit voivat olla pilven päällä paljain jaloin? Eikö niitä palele?
Saarnat jäivät mieleen
Mieleen ovat jääneet lähtemättömästi myös rovasti Eljas Mikkosen vaikuttavat saarnat. Ei niinkään niiden sisältö vaan se, minkälainen tunnelma niistä jäi.
Keräsen perheessä seurakuntatalon jumalanpalvelukset olivat erityisesti adventin perinne.
Adventti on valmistautumista. Keränen toivoo, että se olisi myös havahtumisen aikaa.
”Jesuiittapappi Anthony de Mello puhuu oivalluksesta, että asiat voidaan tehdä toisin.”
Joulun yhteydessä toisin tekeminen on Keräsen mielestä sitä, että jätetään ylenpalttinen lahjahössötys ja keskitytään olennaiseen – ihmisen kohtaamiseen. ”Vähemmän on enemmän.”