Pääkirjoitus

Mitätön näen­näis­uu­dis­tus

Paavo Lipposen hallitus ei halua puuttua kovalla kädellä tasavallan presidentin nimitysvaltaan Suomen Pankissa. Eduskunnan toive kaikuu kuuroille korville.

Paavo Lipposen hallitus ei halua puuttua kovalla kädellä tasavallan presidentin nimitysvaltaan Suomen Pankissa. Eduskunnan toive kaikuu kuuroille korville.

Eduskunta sai eräissä keskiviikon sanomalehdissä kylmän suihkun niskaansa. Lehdet kertoivat valtiovarainministeriölähteisiin nojaten, ettei hallitus puutu tällä vaalikaudella tasavallan presidentin nimitysvaltaan Suomen Pankissa. Hallitus aikoo antaa eduskuntaan pikaisesti lakiesityksen, jossa vain täsmennetään, että eduskunnan pankkivaltuusto päättää sitovasti Suomen Pankin johtokunnan koosta.

Linjaus perustuu hallituksen poliittisten ryhmien johtajien eli valtioneuvoston niin sanotun sisäpiirin jo ennen juhannusta tekemään päätökseen. Hallituksen avainministerit totesivat silloin, ettei eduskunnan edellyttämässä aikataulussa ole mahdollista puuttua tasavallan presidentin valtaoikeuksiin eduskunnan toiveiden mukaisesti. Eduskunta on halunnut lain muutoksen voimaan jo tänä vuonna.

Hallituksen johto on päättänyt vain noudattaa eduskunnan konkreettisesti ilmaisemaa tahtoa johtokunnan jäsenten määrästä. Eduskunnan kesäkuussa ilmaisemaa toista toivetta eli koko Suomen Pankin johtokunnan nimitysmenettelyn uudistusta Lipposen toinen hallitus ei sen sijaan käynnistä ainakaan näillä näkymin. Se siirtää asian seuraajalleen. Linjausta tekemässä olivat kaikki keskeiset ministerit Paavo Lipposta, Ville Itälää ja esittelyvastuussa olevaa Suvi-Anne Siimestä myöten.

Avainministereiden linjaus on tylyhkö eduskunnan kannalta ainakin siinä mielessä, että ministerit joutuivat valitsemaan, lähteekö hallitus toteuttamaan kirjaimellisesti eduskunnan tahtoa vai ei. Parlamentin tahto toteutuu vain puoliksi eli niiltä osin kuin eduskunnan lausuman sanamuoto on hallitusta sitova.Siellä, missä eduskunnan lausuma jätti hallitukselle tulkintavaraa, avainministerit ovat päättäneet käyttää sitä hyväksi presidentti-instituution puolesta.

Valinnasta seuraa se, että presidentti-instituutiolla säilyy ainakin toistaiseksi nykyinen nimitysvalta. Sen, jonka nojalla presidentti Tarja Halonen on kävellyt jo kahdesti eduskunnan pankkivaltuuston yli Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimityskiistassa.

Eduskunta päättää lakien sisällöstä, ja ainakin teoriassa on mahdollista, että eduskunta päättääkin lähteä supistamaan presidentin nimitysvaltaa hallituksen näkemyksestä piittaamatta. Asiasta ei kuitenkaan taida löytyä eduskunnassa riittävää yksimielisyyttä, vaikka päätös syntyisi kivuttomasti: eduskunnan tarvitsisi vain tehdä pieni muutos Suomen Pankkia koskevan lain kahteen lauseeseen. Yksinkertainen enemmistö riittäisi, sillä kyseessä ei ole perustuslakiasia.

Valtiovarainministeriössä valmisteltava lain muutos on sisällöllisestikin koominen eduskunnan kannalta. Suomen Pankkia koskevan lain 15. pykälä ei nimittäin anna nykyäänkään presidentille valtaa päättää johtokunnan jäsenten määrästä. Nykyisen lain mukaan johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä, jotka presidentti nimittää. Esityksen viran täyttämisestä tekee pankkivaltuusto. Presidentti siis vain nimittää, ja pankkivaltuusto päättää, täytetäänkö virka vai ei.

Kun lakia uudistettiin, tarkoituksena oli nimenomaan vahvistaa pankkivaltuuston asemaa johtokunnan virkojen täyttämisessä vastapainona sille, että pankkivaltuusto menetti rahapoliittisen valtansa.

Se, mitä eduskunta edellytti hallitukselta ja mitä se on nyt saamassa, ei sisällä mitään uutta. Lakiin vain kirjataan nykyistä täsmällisemmin se valtaoikeus, joka eduskunnalla on jo. Eduskunta odotti saavansa suuren uudistusesityksen hallitukselta. Sille on luvassa vain näennäisuudistus.