Myönnän, olen idiootti. Ainoa lohtu on, että meitä on paljon. Idiooteiksi meidät on määritellyt eräs suomalainen suurmies, jonka nimeä en halua missään yhteydessä mainita.
Idioottina oleminen on raskasta. Mutta on siinä hyvätkin puolensa: saa esittää tyhmiä kysymyksiä ja vetää syyntakeettomasti hölmöjä johtopäätöksiä.
Otetaan esimerkiksi talous, joka on nyt niin kovasti tapetilla. Idioottimaisuus yleensä liitetään talouteen. Ei-idiootit menestyvät sillä saralla, me emme.
Nyt kun meille sorvataan insinöörin johdolla hallitusta, jonka tehtävänä on johdattaa Suomi Saksan viitoittamalle tielle, talous on keskiössä. Suomi on kriisissä, ja ainoa valo näkyy mainitussa suunnassa.
Saksan malli! Autuuden avain. Vai onko?
Nyt astuu esiin se idiootti. Onko varmaa, että kun tehdään suomalainen versio Saksassa vuosituhannen taitteen tienoilla toteutetusta Hartz-reformista, Suomi pelastuu?
Totta kai, jos kysytään vientiteollisuudelta. Onhan malli poikinut Saksan vientiteollisuudelle pelkkää mannaa. Ja viennin nimiinhän Suomen pelastusoperaatiossa vannotaan. Sieltä tulee se lisäarvo, jolla hyvinvointiyhteiskunta autetaan ylös suosta.
Idiootin pitää siis tutustua Hartziin. Pelkkää ylistystä lienee odotettavissa...
Oho! Onhan sitä kritisoitukin. Miksi näin? Jo pari vuotta sitten Saksan valtiovarainministeriön entinen korkein virkamies Heiner Flassbeck sanoi, että ”Saksan malli on katastrofi”, vaikka työllisyys on maassa kohentunut ja talous kasvussa.
Hänen mukaansa vientiteollisuuden menestys ei ole perustunut tuottavuuden kasvuun, vaan palkkojen jäädytykseen. Sitähän meilläkin lobataan elinkeinoelämän suulla voimakkaasti.
Mitähän se Flassbeck meinaa? Reaaliset nettopalkat eivät ole kasvaneet. Kysyntä on siitä syystä hyytynyt ja investoinnit laskeneet. Sitä Flassbeck pitää katastrofina Saksan kotimaiselle taloudelle ja muulle Euroopalle.
Eli onko Saksa imenyt veret muun Euroopan taloudesta? Ja menestyvä vientiteollisuus maan sisäisestä taloudesta? Varmaankin tyhmiä kysymyksiä. Palkkojen leikkaus tuhoaa Flassbeckin mukaan kotimaisen talouden. Huh!
Mutta entä hyvä työllisyys? Lisää työtäkö on syntynyt?
Ei ole. Hartzin pakkomalli on vain pilkkonut entiset kokopäivätyöt palasiin. Ne on jaettu uudelleen. Niistä saatava palkka ei riitä elämiseen. Se on ajanut miljoonat saksalaiset toimeentulotukiluukulle.
Hartzin luomistyössä avittanut ay-liike pitää sitä nyt virheenä. Ilmanko ovat barrikadeilla vaatimassa isoja palkankorotuksia.
Saksassa on siis meneillään tulojen uusjako, joka lisää tuloeroja. Sitä pidetään taloustieteissä edellytyksenä nopealle talouskasvulle.
No voi toisenkin kerran! Mihinkä enää voi luottaa? Nimittäin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD sanovat nyt, että tuloerojen kasvu voi hidastaa talouskasvua ja päinvastoin.
Ei voi kuin ihmetellä, mutta meiltähän se käy.
Järjestöt ovat laskeskelleet, että länsimaiden taloudet olisivat kasvaneet viime vuosikymmeninä paljon reippaammin, jos tuloerot eivät olisi revähtäneet. Suomi kuuluu maihin, joissa näin on käynyt.
OECD ehdottaakin rikkaille korkeampia veroja ja köyhimpien aseman kohentamista.
Niin, viisautta sinne Helsinkiin, jossa hallitusta kasataan.
Kolumni