Suomen Hiihtoliiton (SHL:n) olympiamenestyksen tulisi heijastua myös Suomen olympiakomitean johdon henkilövalintoihin. Tätä mieltä on SHL:n puheenjohtaja Seppo Rehunen.
Rehunen laskee, että vuodesta 1988 lähtien yhden lajiliiton urheilijat ovat tuoneet yli puolet Suomen 58 mitalista. Talvikisojen mitaleita on 39 ja SHL:n urheilijat ovat tuoneet näistä 33.
"Painopiste Suomen olympiamenestyksessä on talvilajien puolella, mutta se ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt Suomen olympiakomitean henkilövalinnoissa eikä rahanjaossa", hän sanoo.
Puheenjohtaja Rehunen ei ota vielä kantaa siihen, asettaako SHL olympiakomitean puheenjohtajakisaan oman ehdokkaan.
"Tulemme esiin aikanamme. Näkemykseni mukaan vajaan kuukauden pituinen kampanjointi riittää."
OK:n puheenjohtaja valitaan marraskuun toisella puoliskolla. Olympiakomitean 53 jäsenjärjestöä nimeävät edustajansa valtuuskuntaan, joka valitsee olympiakomitean johdon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nykyisen OK:n puheenjohtajan Tapani Ilkan haastajiksi kisaan ovat ilmoittautuneet toistaiseksi entinen aitajuoksija, kansanedustaja Arto Bryggare (sdp) ja painimatoilla pätevöitynyt Jukka Rauhala.
Julkisuudessa paikkaan on istutettu myös Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanervaa (kok) ja kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmiä (kok). Entinen eurokansanedustaja ja huippuhiihtäjä hävisi neljä vuotta sitten puheenjohtajavaalissa Tapani Ilkalle.
Kuka olisi sitten SHL:n ehdokas nyt esitetyistä nimistä? Siihenkään Seppo Rehunen ei halua ottaa tässä vaiheessa kantaa.
Ammattimaisuus maksaa
Olympiakomitean keskeisin työ on Seppo Rehusen mielestä auttaa lajiliittoja huippu-urheilutyössä. Rehusen mielestä OK on viime vuosina keskittynyt tukitoimintoihin ydintoiminnan sijasta. Olympiakomitea pyörittää muun muassa ammatinvalinta- ja ravintoprojektia sekä nuorille suunnattuja kehittämishankkeita.
Vastaavasti olympiakomitean tuki Suomen Hiihtoliitolle on laskenut muutamassa vuodessa 12 prosentista reiluun neljään prosenttiin. Mitalimäärä ei kuitenkaan ole pudonnut samassa suhteessa.
"Ammattimaisuus maksaa entistä enemmän. On aiheellista kysyä onko olympiakomitea pysynyt huippu-urheilun kehityksen mukana?", Rehunen tivaa.
Hiihtoliiton puheenjohtaja ei pidä tasapuolisena OK:n suunnitelmia jakaa huippu-urheilun tukea joukkolajeihin eri kehittämishankkeiden kautta. Joukkue- ja yksilölajeilla tulisi olla rahanjakoon samat perusteet. Tukipäätöksissä tulisi huomioida Rehusen mukaan vain saavutettu menestys ja odotettavissa oleva menestys.
"Olympiakomitean puheenjohtajan tulee edustaa yksilölajeja, sillä Suomen menestys on viime vuosina ollut niiden varassa jääkiekkoa lukuun ottamatta", Rehunen edellyttää.
Huippu-urheilusta vientituote
Kulttuuriviennin tavoin huippu-urheilu on rahoittajille outo menoerä. Nykyisin huippu-urheilua tuetaan opetusministeriön kautta, mutta Seppo Rehunen näkisi kauppa- ja teollisuusministeriössä oikean osoitteen terävimmän kärjen rahoittamiselle.
"Huippu-urheilu on tuotekehittelyä, vientityötä ja Suomi-kuvan levittämistä mitä suurimmassa määrin", Rehunen perustelee.
Terveysliikunnan kehittämistä voitaisiin taas tukea sosiaali- ja terveysministeriön budjetista, Rehunen visioi.
Suomen Hiihtoliiton budjetti tälle vuodelle on 7,2 miljoonaa euroa, josta opetusministeriön ja olympiakomitean tuki kattaa reilun miljoonan. Kun 1990-luvun alussa liiton oma varainhankinta oli 40 prosenttia, se on nyt 84 prosenttia.
Huippu-urheilussa lajilinjojen oman varainhankinnan osuus on vielä suurempi, yli 90 prosenttia.