Presidentti Donald Trump päätti jättää YK:n ihmisoikeusneuvoston vain päivä sen jälkeen, kun neuvosto kritisoi Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa. Yhdysvallat ei kuulunut neuvostoon perustamisesta alkaen, vaan se liittyi mukaan presidentti Barack Obaman kaudella.
Uutismailmaa ravisteli tiistaina illalla tieto, että Yhdysvallat irtautuu presidentti Donald Trumpin johdolla YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Yhdysvaltojen YK-suurlähettiläs Nikki Haley kommentoi asiaa toteamalla, että ihmisoikeusneuvosto ei ole nimensä arvoinen organisaatio. Hän nimitti 47 erilaisesta maasta koostuvaa ihmisoikeusneuvostoa tekopyhäksi ja omaa etuaan tavoittelevaksi organisaatioksi, joka pitää ihmisoikeuksia pilkkanaan.
Haleyn rinnalla esiintynyt ulkoministeri Mike Pompeo jatkoi, että epäilemättä neuvostolla on aikanaan ollut jalo visio, mutta "rehellisyyden nimissä" se on kuitenkin heikko ihmisoikeuksien puolustaja. Moni taho on toista mieltä.
– Kyseessä on maailman keskeisin ihmisoikeuselin, sanoo Nina Nordström, joka toimii Suomen ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.
Nordströmin mukaan kriisejä ja sotia varten YK:lla on turvaneuvosto. Ihmisoikeusneuvoston tehtävä sen sijaan on ennaltaehkäisevä. Maiden välisen keskustelun on tarkoitus estää konfliktit jo ennen niiden syttymistä.
– Neuvostossa on kyetty keskustelemaan oikeasti vaikeista asioista. Esimerkiksi Syyriasta on käyty hyviä keskusteluja, joissa neuvostoon kuuluvat 47 maata ovat olleet mukana. Siinä mielessä neuvosto on ollut menestys.
Ihmisoikeusneuvoston tärkeimmäksi tehtäväksi Nordström nimeää yleismaailmallisen määräaikatarkastelun, jossa jokaisen YK-maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan vuoronperään. Suomi oli vuorossa viime vuonna.
Yhdysvaltojen lähtö neuvostosta jättää Nordströmin mukaan suuren aukon, sillä maalla on ollut neuvostossa tärkeä rooli ja se on ollut mukana edistämässä useita asioita.
– EU:lle ja sitä kautta myös Suomelle olisi ollut hieno asia saada jatkaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Kritiikkiä ihmisoikeuksia rikkovista jäsenmaista
Yhdysvaltojen YK-lähettiläs Nikki Haley syytti neuvostoa ennakkoasenteesta Israelia vastaan. Yhdysvallat on valittanut Israeliin kohdistuvasta syrjinnästä jo pitkään. Haley on uhannut viime vuodesta saakka, että Yhdysvallat vetäytyy neuvostosta, ellei se tee Yhdysvaltojen kannattamia muutoksia.
Haley harmitteli myös sitä, että jäseninä on useita ihmisoikeuksien väärinkäyttäjinä tunnettuja maita, kuten Kiina, Kuuba, Venezuela ja Kongon demokraattinen tasavalta.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmisoikeuksia rikkovien maiden mukanaolo saa aikaan kritiikkiä. Ulkoministeriön Nina Nordströmin mukaan myös ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet asiaa.
– Fakta on se, että osalla maista on selviä ihmisoikeusongelmia. Silti ei ole yhtäkään maata, jolla ongelmia ei olisi, Nordström kertoo.
Hänen mukaansa neuvoston tarkoitus on se, että kaikki neuvostoon valitut maat mahtuvat saman pöydän ääreen, ja sen myös Suomen ulkoministeriö näkee hyvänä asiana.
– Kaikkia maita on kritisoitu ja kaikki ovat suostuneet määräaikaistarkastukseen.
Osa näkee päätöksen vastalauseena
Yhdysvaltojen ilmoitus saapui vain päivä sen jälkeen, kun YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad al-Hussein tuomitsi Trumpin hallituksen siirtolaislasten erottamisesta vanhemmistaan. Hän tviittasi pian päätöksen jälkeen, että Yhdysvaltojen tulisi ottaa askeleita eteenpäin, ei taaksepäin. Uutistoimisto Reutersin mukaan kaksi kolmasosaa amerikkalaisista vastustaa perheiden erottamista.
Eropäätös jatkaa Trumpin hallituksen linjaa perääntyä kansainvälisistä sopimuksista ja foorumeista presidentin Amerikka ensin -politiikan nimissä. Hallitus on vetäytynyt useista monenvälisistä sopimuksista siitä lähtien, kun se aloitti toimintansa.
Ihmisoikeusryhmät ovat tuominneet maan vetäytymisen ja todenneet, että se tekee yhä hankalammaksi tärkeiden ihmisoikeusasioiden edistämisen ja väärinkäytön uhrien auttamisen maailmassa. Yhdysvaltain päätös sai aikaan myös vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, jossa esiin nousi etenkin presidentin harjoittama maahanmuuttopolitiikka ja siirtolaislasten erottaminen vanhemmistaan.
"YK:n ihmisoikeustuomio käskee Yhdysvaltoja lopettamaan lasten erottamisen vanhemmistaan rajalla. Trump erottaa koko maan ihmisoikeusneuvostosta", tviittasi komediakirjailija ja koomikko Nick Jack Pappas.
USA on arvostellut YK:ta ennenkin
Jättäessään eroilmoituksensa Yhdysvallat ilmaisi, ettei eron tarvitse olla pysyvä ratkaisu. Suurlähettiläs Haley totesi, että mikäli neuvosto on valmis uudistumaan, Yhdysvallat liittyy mielellään uudelleen jäseneksi. Hän lisäsi, että päätöksestään huolimatta Yhdysvallat jatkaa ihmisoikeuksien tukemista YK:ssa.
Neuvoston jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja neuvostossa voi jatkaa korkeintaan kaksi kautta peräkkäin. Yhdysvaltojen kauden oli joka tapauksessa määrä päättyä ensi vuonna.
Yhdysvallat ei kuulunut neuvoston jäsenmaihin sen perustamisvuonna 2006, vaan vastusti koko neuvoston perustamista. Silloin maan presidenttinä toimi George W. Bush. Demokraattipresidentti Barack Obama kuitenkin vei maan neuvostoon aloittaessaan ensimmäisen presidenttikautensa vuonna 2009.
On mahdollista, että Yhdysvaltojen eropäätökset eivät jää tähän. Toukokuussa Yhdysvallat monien muiden maiden ohessa kritisoi voimakkaasti Syyrian vuoroa toimia puheenjohtajamaana YK:n aseistariisuntakonferenssissa. Silloin suurlähettiläs Robin Wood tviittasi, että puheenjohtajuuden ensimmäinen päivä tulee olemaan yksi kokoontumisen historian synkimmistä päivistä. Wood kirjoitti tuolloin, ettei Syyrialla ei ole uskottavuutta tai moraalista valtuutta toimia tehtävässä.