Kolumni

Mitä tehdä Le­ni­nil­le?

Venäjällä vallan 1917 kaapanneiden bolševikkien johtajan Vladimir Leninin peruskysymys oli: Mitä tehdä? Nyky-Venäjällä kysymys kuuluu: Mitä tehdä Leninille?

Venäjällä vallan 1917 kaapanneiden bolševikkien johtajan Vladimir Leninin peruskysymys oli: Mitä tehdä? Nyky-Venäjällä kysymys kuuluu: Mitä tehdä Leninille?

Kun viime perjantaina tuli kuluneeksi 87 vuotta Leninin kuolemasta, mielessä välähti kysymys, mitä jos palsamoitu Mannerheim, Paasikivi tai Kekkonen lepäisi yleisölle avoi nna olevassa mausoleumissa Helsingin Senaatintorilla. Ei, ei tunnu oikein hyvältä ajatukselta.

Vuosipäivän aikoihin Venäjällä on tapana keskustella, pitäisikö Lenin kätkeä viimeinkin maan poveen. Tämä vuosi ei ole poikkeus.

Näyttävimmin asian otti esille valtapuolue yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Vladimir Medinski.

Medinskistä on pähkähullua, että "erittäin kiistelty poliitikko" makaa Moskovan sydämessä olevassa mausoleumissa. Puolueen nettiäänestyksessä ylivoimainen enemmistö tuki Leninin hautaamista. Leninin ja omaisten toive oli hautapaikka Pietarissa, äidin vieressä.

Hautaan menisi paitsi tomumaja myös Lenin-kultti. Hautaus myös helpottaisi tilintekoa menneisyyden kanssa. Onhan historiankirjoitus sittemmin todistanut pitävästi, että myös Leninin kädet sotkeutuivat vereen kyynärpäitä myöten.

Professori Robert Gellately nostaa kirjassaan Lenin, Stalin and Hitler Leninin 20. vuosisadan verisimpien diktaattorien joukkoon. Kun joukkoon lisätään Kiinan Mao Tsetung, vuosisadan kauhukvartetti on valmis.

Filosofi John Grayn ihmisen kuoleman kieltämisyrityksiä kautta historian käsittelevä tuore kirja puolestaan kertoo arkijärjelle aivan käsittämättömiä asioita Leninin elvytystempuista.

Bolševikkipuolueessa oli paljon niitä, jotka uskoivat, että jokin päivä tiede voittaisi kuoleman. He ajattelivat, että ensimmäinen tieteellinen esimerkki ihmisen kuolemattomuudesta saisi olla heille ihmisistä arvokkain -- Lenin.

Leniniä elvyttämistä olivat puuhaamassa Stalin ja KGB:n johtaja Feliks Dzeržinski. Aluksi Leninin hautajaisia valmisteli Dzeržinskin johtama hautajaistoimikunta kunnes nimi muuttui kuolemattomaksi tekemisen toimikunnaksi.

Mausoleumin muodoksi valittiin kuutio, koska muoto oli suunnittelijalleen "neljäs ulottuvuus", jossa kuolemaa ei ollut. Mausoleumista haluttiin tehdä rakennus, joka löisi Jerusalemin ja Mekan pyhiinvaelluskohteet.

Lenin-kultti oli kyllä vauhdissa jo Leninin elinaikana, jolloin työpaikoille ja jopa yksityiskoteihin tehtiin Lenin-nurkkauksia. Se oli tietysti ortodoksisen ikoninurkkauksen, eräänlaisen kotialttarin, korvike. Leninin kuoleman jälkeen puolue päätti liittää nurkkausten rekvisiittaan mausoleumin pienoismallin.

Kauppaministeri Leonid Krasin julisti Grayn mukaan, että tiede on joskus oleva niin kaikkivoivaa, että historian suuria hahmoja voitaisiin herättää kuolleista. "Olen varma, että kun se aika tulee, suurten hahmojen joukossa on oleva toverimme (Lenin)."

Krasin rakennuttikin kylmäjärjestelmän Leninin maallisten jäännösten säilyttämiseksi. Kun se ei oikein toiminut, hän tuotatti Saksasta paremmat pakastuslaitteet.

Nekään eivät auttaneet. Lenin on arvioiden mukaan nyt 90-prosenttisesti vahanukke. Eipä ihme, että Grayn mukaan Venäjällä kerrottiin vielä 2004 Leninin näyttävän nuoremmalta kuin vuosikymmeniin!

Kultti levisi Suomeenkin. Sen irvokas huippu oli Meripioneerien laulama Lenin-setä asuu Venäjällä. Virallinen yya-värssy kuului, että Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden. UKK-tutkija Juhani Suomen mukaan Kekkonen käytti tätä sillä tarkoituksellisella taka-ajatuksella, että Suomea painostaneet Kremlin isännät eivät voisi olla niin ilkeitä että voisivat ottaa Suomelta pois sen minkä Lenin oli antanut.

Nyky-Venäjän johtajat pitävät Lenin-keskustelussa kielen keskellä suuta. Pääministeri Vladimir Putin sanoi syksyllä, että päätöksen aika tulee mutta ettei historiaa voi kiirehtiä. Presidentti Dmitri Medvedev ei ole sanonut mitään.

Niin, mitä tehdä Leninille?