"Odotan Oulun ja Pohjois-Suomen saavan osansa työllisyyttä kasvattavista lisäpanostuksista."
Viime viikolla valtiovarainministeriö julkaisi budjettiehdotuksensa tulevalle vuodelle. Kaiken kaikkiaan ehdotus on hyvin yllätyksetön ja jatkaa suunnilleen samalla perustalla kuin edellisinä vuosina.
Hallituspohjan vaihtumisen johdosta tehdään luonnollisesti joitakin hienoisia muutoksia. Nämä muutokset toki olivat jo tiedossa, koska ne pohjautuvat hallitusohjelmaan.
Tätä ei pidä tulkita siten, että valtiovarainministeriön ehdotus olisi jotenkin huono. Pikemminkin päinvastoin. Taloudessa vakaus, luottamus ja ennustettavuus on tärkeimpiä elementtejä, ja onkin hyvä, että näistä pidetään kiinni etenkin ensimmäisessä talousarviossa.
Tärkein luku, johon tulevan vuoden talousarvio perustuu, on tämänhetkinen bruttokansantuote-ennuste 1,2 prosenttia. Eri pankkien viime aikaiset ennusteet ennakoivat hieman matalampaa kasvua. Myös valtiovarainministeriön oma ennuste tarkentuu syyskuussa.
On hyvinkin ennakoitavissa, että ensi vuonna talouskasvu vaimenee alle prosentin lukemiin. Etenkin kun ottaa huomioon Saksan vaimeat talousluvut, Brexitin, Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan, Italian tilanteen sekä Kiinan hidastuvan talouskasvun.
Budjetin tulopuoli perustuu ansiotulojen voimakkaaseen 3,4 prosentin kasvuun. Näin ollen ansio- ja pääomatuloveroja ennustetaan kerättäväksi 10,6 miljardia euroa. Samalla kun tulot kasvavat, kasvaa myös kulutus, ja näin ollen arvonlisäveroon perustuva verokertymä kehittyy liki samalla nopeudella.
Arvonlisäveroja ennakoidaan kerättävän 19,3 miljardia. Tämän lisäksi kerätään yhteisöveroa 4,4 miljardia sekä energiaveroja 4,7 miljardia. Näissä neljässä veromuodossa on valtaosa valtion veropohjasta.
Arvio verotulojen kasvusta perustunee pitkälti työllisyysasteessa jo tapahtuneeseen nousuun. Jos työllisyyden kasvussa tapahtuisi yhtäkkinen käänne huonompaan suuntaan, tarkoittaisi tämä myös sitä, että tulopuoli pettäisi ja valtio joutuisi kasvattamaan velanottoaan 2,3 miljardin tasosta jopa useilla miljardeilla.
Heinäkuussa TE-toimistoissa oli auki 100 000 työpaikkaa, joka oli 8 400 enemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan meillä oli 268 900 työtöntä työnhakijaa. Uskon, että me kaikki jaamme yhteisen tavoitteen työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin.
Samalla työn tuottavuutta pitäisi saada nostettua asteittain. Tämä vaatii panostuksia työllistäviin toimenpiteisiin, uudelleenkoulutukseen ja T&K -tukiin. Näitä löytyy jo budjetista, ja uskoisin että lisäyksiä on tulossa jo syyskuun budjettiriihessä tai loppuvuoden lisäbudjeteissa. Odotan Oulun ja Pohjois-Suomen saavan osansa työllisyyttä kasvattavista lisäpanostuksista.
Ehkä tärkeimpänä tavallisen kansalaisen arjessa näkyvänä asiana on se, että ensi vuodelle valtio tukee kuntia 1,1 miljardilla eurolla enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kunnat saavat peruspalveluiden järjestämiseen noin 9,6 miljardia euroa. Viime vuonna jopa 196 kuntaa Suomessa teki alijäämäisen tuloksen. Tämä siis helpottanee monessa kunnassa olevaa vaikeaa taloustilannetta ja kansalaiset saavat jatkossakin kuntien tuottamia laadukkaita palveluita.
Vientivetoisena maana kansainvälinen tilanne saattaa aiheuttaa Suomelle haasteita. Onneksi kaikki on meidän omissa käsissämme.
Älykkäästi toimien ja viisaita ratkaisuja tehden pystymme jatkossakin turvaamaan työllisyyden hyvän kehityksen ja sitä kautta kansamme hyvinvoinnin.