Kun Euroopan unioniin tulee kymmenen uutta jäsenmaata, virallisen selityksen mukaan sisämarkkinat laajenevat ja taloudellinen toimeliaisuus vilkastuu ja demokratia lisääntyy ja kansojen välinen ystävyys kehittyy entisestään ja Euroopan reunatkin saavat ilokseen direktiivejä ja päläpälä.
Näinhän meille kerrotaan. Se on sitä katekismusta, jossa sanotaan mitä saa tehdä ja mitä ei ja miksi ylipäänsä Eurooppaa pitää taas laajentaa. Mutta mitä se on? Mitä tapahtuu oikeasti? Mitä minulle ja Möttösen Jaskalle merkitsee se, että kotimaamme kylkeen tulee Sloveniaa ja Liettuaa ja Kyprosta ja vaikka mitä?
Ainakin yksi seuraus näyttää selvältä. Silli loppuu Itämereltä. Se johtuu siitä, että EU:n silakkadirektiivin mukaan sillistä tulee silakka, jos se ui leveyspiirin 59 astetta 30 minuuttia pohjoispuolelle, siis Suomenlahden Suomen puoleiselle rannikolle tai Pohjanlahdelle. Missään muualla kuin näillä vesillä ei EU:n mielestä ole silakkaa olemassakaan.
Tämän on täytynyt johtua siitä, että Viro ei ole kuulunut EU:hun. Nyt kun se siihen liittyy, todennäköisesti myös silakkaraja katoaa maidemme väliltä, eikä yksikään silli, joka ui Juutinraumasta Itämereen, välty muuttumasta silakaksi. Eihän tuo oikeastaan meitä suoraan koske, koska sillejä ei ole ollut rannoillamme ennenkään, mutta virolaisia varmaan harmittaa. Ehkä meillekin koituu seurannaisvaikutuksia, koska sillit joudutaan tuomaan entistä kauempaa ja kalliimmalla.
Muitakin oikeita seurauksia EU:n laajenemisesta varmaan tulee. On helppo kuvitella esimerkiksi, että käyrien kurkkujen saaminen vähenee entisestäänkin, kun kurkkudirektiivit ulottuvat uusiin maihin. Kondomien uudesta standardikoosta ei ole vielä vielä varmaa tietoa, mutta tuskinpa se ennallaan pysyy, koska kymmenen uutta jäsenmaata varmaankin aiheuttavat muutoksia vakiokokoisen eurokondomin laskentakaavaan.
Kokonaan uusiakin direktiivejä saatamme saada uusien jäsenmaiden mukana. Koska verotusta on tarkoitus yhtenäistää koko EU:ssa, varmaankin ennen pitkää myös Suomeen tulee tasaverotus, jota Virossa jo käytetään ja jota kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Marjo Matikainen-Kallström kannattaa.
Ruoka- ja juomapuolellekin on odotettavissa muutoksia. Muutaman vuoden kuluttua pöydissämme saattaa hyvinkin tutista slovenialaista lammastytinää, slovakianjatukkaa, liettuanrössyä ja muita perinneruokia, joista emme tänä päivänä ole vielä kuulleetkaan. Onneksi suomalainen mämmi ja puikulaperuna ehtivät saada EU:n tuotesuojan, joten meillä säilyy sentään jotain syötävääkin ruokaa. Sen sijaan kärkkäri ja lenkkimakkara ovat selvästi vaaravyöhykkeessä, koska niiden tilalle on tulossa ainakin krakowanmakkaraa Puolasta, mahdollisesti myös maltansalamia ja slovakianlauantaita. Niiden vastapainoksi sentään olutpuolella siirryttäneen tsekkiläiseen hinnoitteluun ja laatuun.