Wikileaksin paljastukset eivät johda avoimempaan maailmaan, vaan pahimmillaan otetaan askeleita taaksepäin, kommentoi ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila Kalevan Sunnuntai-liitteessä. Mitä mieltä olet Wikileaksin toiminnasta?
Pertti Torstila: Wikileaks syö luottamusta
Ihastelu Wikileaksin paljastusten ympärillä on lyhytnäköistä. Laittomasti julkisuuteen tuotu luottamuksellinen tieto synnyttää epävakautta ja haittaa kansainvälistä yhteistyötä. Seuraukset ovat arvaamattomat, eikä vaikeiden kriisien ratkaisu helpotu. Diplomatiassa luottamuksen ilmapiiri on välttämätön. Hallitusten tehtävänä on pitää salaisuudet salaisina. Tiedon loukkaamattomuus on tärkeää hallituksille ja järjestöille, yhteisöille ja yrityksille, julkisille ja yksityisille erityisesti kansainvälisissä suhteissa. Kansallisvaltioiden ja poliittisten johtajien tunteet ja herkkyys ovat todellisuutta ja muisti pitkä. Luottamuksellisuus on tärkeä osa kanssakäymistä. Vuodot horjuttavat sitä. Wikileaks toimii lainkäytön ulkopuolella eikä kanna vastuuta. Avoimuus on oikein, mutta valtioiden välisen luottamuksen rikkominen on väärää avoimuutta. Diplomatia kantaa vastuun, ja sillä on oma lähdesuojansa. Luottamuksen rikkova avoimuus johtaa sulkeutumiseen, josta maailmanhistoria tarjoaa synkkiä muistoja. On onnetonta, jos Wikileaksin mainostama avoimuus johtaa tähän.
Diplomatia on kansainvälisten suhteiden hoidon valtiotaitoa. Asiakirjavuodot eivät ole demokratian työkalu, diplomatia on. Diplomatiaa tarvitaan kriisien ja vaikeiden tilanteiden ratkaisemisessa, ja pelisääntöihin kuuluu luottamuksellisuus. Jos kriisien ratkaisua edellyttävässä neuvottelutilanteessa tehdään ennenaikaisia paljastuksia, on vaarana neuvottelujen katkeaminen. Nobel-puheessaan Oslossa kaksi vuotta sitten presidentti Martti Ahtisaari kuvaili diplomaatin ja sovittelijan roolia konfliktien ratkaisussa. Ahtisaaren mukaan sovittelijoiden osuus perustuu kaikkien konfliktissa mukana olevien osapuolten luottamukseen. Presidentti painotti luottamusta. Sovittelijoiden tehtävänä on auttaa osapuolia ottamaan esille vaikeita asioita ja ohjata näitä varovasti eteenpäin herkässä rauhanprosessissa. "Sovittelijan roolissa yhdistyvät laivan kapteenin, neuvottelevan lääkärin, kätilön ja opettajan roolit." Namibiassa, Afrikan sarvessa, Acehissa, Pohjois-Irlannissa, Kosovossa ja muissa hienovaraisuutta ja taitoa vaativissa neuvottelutehtävissä kunnostautunut suomalainen diplomaatti tietää mistä puhuu.
Paljastukset vaarantavat diplomaattien tehtäville välttämättömän yhteydenpidon luottamuksellisuuden. Wienissä vuonna 1961 hyväksytty valtioiden välisiä diplomaattisia suhteita koskeva sopimus säätelee kansainvälistä kanssakäymistä tarkalla ja velvoittavalla tavalla. Wienin sopimus takaa diplomaattikirjeenvaihdolle ja raportoinnille loukkaamattomuuden. Diplomaattipostia ei saa avata tai pidättää. Luottamuksellisella raportoinnillaan diplomaatit tekevät työtään. Työhön kuuluu asemamaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen seuraaminen ja siitä raportointi. Diplomaatin keräämät tiedot ovat luottamuksellisia, vain omalle hallitukselle osoitettuja. Diplomaatti saa paljon sellaista tietoa, jota ei haluta tai voida antaa julkisuuteen. Raportointi on diplomatian raaka-ainetta, jolla neuvottelijoita ja päätöksentekijöitä autetaan. On tärkeää, että diplomaatit voivat kirjoittaa havaintonsa aidosti ja suoraan ilman pelkoa tietojen vuotamisesta.
Valtiojohdon kansainvälinen suhdetyö ja valinnat vaikeutuvat, jos tiedonsaanti niille näistä syistä ehtyy. Lähteet, jotka eri tilanteissa ja monista syistä välittävät tietoja diplomaateille, vaikenevat, jos eivät tunne itseään turvatuiksi. Diplomatia tarvitsee jatkossakin "suljettuja huoneita", jos konflikteihin ja kriiseihin halutaan ratkaisuja rauhanomaisin keinoin. Diplomatia, jonka ikimuistoinen tehtävä on lievittää hätää ja rakentaa rauhaa, on tähän ainoa yhteisesti hyväksytty väline.
Kirjoittaja on ulkoasiainministeriön valtiosihteeri.