Kolumni

Mitä ih­met­tä, hyviä uutisia ta­lou­des­ta

Hyvät uutiset varsinkin taloudesta ovat olleet kortilla viime vuodet. Viime aikoina niitä on kuitenkin alkanut putkahdella.

Hyvät uutiset varsinkin taloudesta ovat olleet kortilla viime vuodet. Viime aikoina niitä on kuitenkin alkanut putkahdella. Signaalit eri puolilta talouselämää viestivät, että käänne saattaa olla käsillä. Valoa pimeyteen.

Monilla talouden sektoreilla on mennyt hyvin kaiken aikaa, vähän niin kuin piilossa julkisuudelta. Toki niitä on noteerattukin, mutta myönteinen viesti on jäänyt pahasti elinkeinoelämän ja maan poliittisen johdon rummuttaman negatiivisuuden varjoon.

Näyttää siltä, että digitaalisuus ja paljon puhuttu esineiden internet pelastaa Suomen talouden. Kun tarkastelee eri sektoreiden kehitystä maailmalla, ne nousevat yli muiden. Ja niissä Suomi on hyvissä asemissa.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi kulkee niiden kehityksessä muiden edellä. Digitalisaatio on jo poikinut talouteen lisäarvoa ja näyttää vahvasti siltä, että siitä tulee koko talouden veturi. Ict-puolella Suomi on ollut edelläkävijä ja digitalisointi on luontevaa jatkoa sille. Suomesta löytyy alan kärkiosaa-
mista.

Ala työllistää jo niin hyvin, että on alettu puhua osaajapulasta. Toivottavasti se ei hyydytä hyvää kehitystä.

Aloittaviin yrityksiin, startupeihin on syntynyt viidessä vuodessa 15 000 uutta työpaikkaa, pääosa ict-digitalisaatio -akselille.

Ala vetää maahan investointeja ja luo työtä. Se tuo kerrannaisvaikutuksen muuhun talouteen, niin kuin Nokia aikanaan. Palvelut, rakentaminen ja muu teollisuus hyötyvät. Se tietää verotuloja, julkinen talous kiittää.



Rahoitusta on pidetty yhtenä Suomen talouden akilleen kantapäänä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei se enää ole sitä. Alkurahoitusta saa kotimaasta jo hyvin, myös muualta kuin Tekesiltä. Menestyneet yrittäjät ovat lähteneet sijoittamaan uuteen yritystoimintaan.

Isomman rahan perässä pitää mennä ulkomaille, mutta väylät on löydetty ja rahaa virtaa maahan ennen näkemätöntä tahtia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla ulkomaisia sijoituksia tehtiin Suomeen 636 miljoonaa euroa.

Se kielii siitä, että täältä löytyy kiinnostavia yrityksiä.

Investointitavaroiden myynti on nousussa. Suomen vientiteollisuudesta huomattava osa on juuri sitä, raaka-aineiden ja välituotteiden ohella. Suomessa tehdyillä vientituotteilla siis tehdään niin sanottuja lopputuotteita.

Tekninen tukkukauppa kasvaa. EK:n investointikysely puolestaan kertoo, että teollisuuden investoinnit ovat myötäisessä. Se kohentaa muuta taloutta ympärillään.

Lentomatkustaminen on nousussa. Samppanja kuohuu taas kurkuissa. Sitä pidetään erityisen hyvänä merkkinä talouden noususta.

Suomesta viedään maailmalle entistä enemmän myös autoja, tosin saksalaisvetoisesti. Lopputuotteita siis kannattaa valmistaa täällä, kunhan ne ovat tarpeeksi laadukkaita ja kalliita.

Monilla muillakin toimialoilla on ollut kasvua, pitkästä aikaa. Hyvä.



Uuteen alkuun on siis päästy. Mutta se ei riitä, pitää saada aikaan kiihdytystä. Kansainvälisyys on siinä avainsana. Se voi olla myös kohtalonkysymys Suomelle. Meillä on ollut vaikeuksia saada loistavia
ideoita läpi maailmalla. Markkinointiosaamista puuttuu. Kenties myös kansanluonteella on asian kanssa tekemistä.

Hyvä kuitenkin, että asia tiedostetaan. Siihen on helpompi panostaa. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Osaamista voi hakea ulkomailta. Ja näin varmasti tehdään.

Eli kyllä tämä tästä, kunhan muistetaan myös koulutus ja tutkimus.