Kunnilla on erinäinen määrä nimikkolajeiksi nostamiaan kasveja ja eläimiä. Oulun seudun kymmenessä kunnassa näitä on valittu vaihtelevalla innokkuudella. Esimerkiksi Hailuodolla on seitsemän ja Oulunsalolla kuusi. Muhoksella vain yksi ja Tyrnävällä ei yhtään.
Kuntien kotisivuilla nimikkolajit eivät juuri komeile. Itse asiassa harvan kunnan sivuilta niistä löytää edes mainintaa, saati kuvaa.
Sitä, kuinka tuttuja nimikkokasvit tai -eläimet kuntalaisille ovat, voi vain arvailla - mutta soittokierros kuntiin osoittaa, ettei niistä kuntaorganisaatioissa hurjasti tiedetä.
Sitkeä kyseleminen kuitenkin paljastaa nimikkolajien takaa kiinnostavia tarinoita. Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertoo, että naakka nousi aikanaan ylivoimaiseksi nimikkolajisuosikiksi. "Se on jokapäiväinen näky kylällä tänäkin päivänä."
Muhoksen kunnasta Oulun seudun ympäristötoimeen siirtynyt nimikkolajivalinnan kanssa 13 vuotta sitten työskennellyt ympäristötarkastaja Hannu Salmi kumoaa mielikuvan naakasta vaatimattomana nimikkolajina.
"Naakka on Muhokselle ominainen ja leimaa antava, upea kulttuurilintu, joka viihtyy kauniissa maisemissa."
Paras tietämys Hailuodon kunnassa löytyy koulun Oulussa asuvalta biologian opettajalta Juha Markkolalta. "Tuttuja lajeja nuo kaikki ovat ja kyllä ne koulussakin käsitellään."
Hailuodon lajeissa on useampia heinäkasveja, esimerkiksi rantavehnä. Se on tärkeä hiekansitoja hiekkadyynirannoilla, joita on Markkolan mukaan ainakin kolmasosa Hailuodon rannoista.
Pienen hanhen kokoinen rauhoitettu ristisorsa on Hailuodon nimikkoeläimiä.
"Se on harvinainen pesimälintu Suomessa. Se pesi Hailuodossa ensimmäisen kerran vuonna 1964 ja tämä on sen vankinta pesimäaluetta Suomessa edelleen", Markkola kertoo.
Haukiputaan nimikkokasvin kilpukan taustalla on mielleyhtymä, joka johtaa paikkakunnan sahatoimintaan.
"Kun sahatavaraa pätkittiin, jämäpaloja sanottiin kilpukoiksi ja niistä on rakennettu aikanaan myös kilpukkataloja", Haukiputaan ympäristösihteeri Jussi Muilu kertoo.
Liminganlahden tunnuslintukin, nykyisin hyvin harvinainen kultasirkku on Limingan nimikkolajeja. Se pesi vielä 1990-luvulla Suomessa, mutta 2000-luvulla vakituinen kanta on hävinnyt. Alun perin kunnan nimikkokasviksi valittiin järviruoko, mutta kun naapurikunnassa Lumijoella rantaniittyjen maiseman muovaaja järviruoko oli valittu myös, vaihtui se Limingassa niittyleinikkiin.
Oulun kahdesta lajista lohi lienee tuttu, mutta mikä on hietapitkäpalko?
"Se on erittäin kaunis, runsaana Oulussa esiintyvä, erityisesti ratavarsien kasvi. Toisen maailmansodan aikana se yleistyi Saksan joukkojen huoltokeskusten kautta satamiin ja rautatieasemille", Oulun seudun ympäristötoimen johtaja Pekka Vuononvirta tietää.