Entisenä meppinä seurasi mielenkiinnolla tulevien meppien vaalikeskusteluja, varsinkin kun satuin samaan aikaan lomalle Teerisaareen Pohjois-Karjalassa. Avovesi, kevään räjähdysmäinen tulo jäiden lähdön jälkeen ja tuomen kukinta ovat aina saaneet minut saareen. Niin nytkin. Samalla sain aimo annoksen suomalaista Eurooppa-politiikkaa ja kuvan siitä, mitä suomalaiset tänään toivovat Euroopalta.
Tai pikemminkin siitä mitä eivät toivo eli maahanmuuttajia. Sodan ja rauhan kysymykset jäivät suljettujen rajojen ja vieraiden pelon varjoon. Turvallisuuskysymykset kohdistuivat vanhaan “onko Venäjä uhka” ja uuteen “tarvitaanko Euroopalle yhteinen armeija”.
Vaalikampanjan aikana Eurooppaa kuitenkin uhkasi sodan läheisyys. Yhdysvallat lähetti lentotukialuksen Persian lahdelle amerikkalaisten joukkojen ja intressien tueksi. Ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Donald Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton ovat pitkään ajaneet hallinnon vaihtoa Iranissa ja sotilaalinen optio on ollut pöydällä.
Erityisesti John Bolton on tunnettu halustaan pommittaa Irania. Sitä hän halusi jo Irakin sodan alkaessa, mutta eurooppalaiset estivät sen aloittamalla neuvottelut Iranin kanssa. Kuten Irakissa niin Iranissakin oli kyse mahdollisista ydinaseista. Irakista ei löydetty ydinaseita, ei myöskään Iranista.
Eurooppalaisten aloittamat neuvottelut johtivat 12 neuvotteluvuoden jälkeen 2015 sopimukseen, jossa Iran sitoutui vain rauhanomaiseen ydinteknologia käyttöön ja pysymään ydinaseettomana valtiona. Osapuolina olivat Iran ja vastapuolena USA, Kiina, Venäjä ja EU-maista Britannia, Ranska ja Saksa. EU koordinoi neuvotteluja ja YK vahvisti sopimuksen. Ydinasekysymyksiin liittyvät pakotteet poistuivat ja iranilaiset huokaisivat helpotuksesta. Maahan tulisi kansainvälisiä yrityksiä ja talous kehittyisi.
Vuosi sitten toukokuussa 2018 USA kuitenkin irrottautui sopimuksesta ja palautti pakotteet. Ne eivät koskeneet vain USA:n omia yrityksiä, vaan myös kolmansia maita. Minkään yrityksen ei tulisi käydä kauppaa tai tehdä yhteistyötä Iranin kanssa. Joulukuuhun mennessä suomalaisetkin yritykset olivat poistuneet maasta.
Iranin johtajat eivät ole olleet valmiita samaan pöytään USA:n kanssa vaikka maan öljyvienti on romahtanut noin 2.7 miljoonasta tynnyristä päivässä alle puoleen miljoonaan. EU, Kiina ja Venäjä tukevat sopimusta, mutta USA:n pakotteiden takia he eivät voi tuoda Iranille niitä taloudellisia etuja, jotka maalle sopimuksen mukaan kuuluisi. Iran on tähän saakka toteuttanut ydinohjelmassaan kaikkia sopimuksen rajoitteita, mutta joutuu nyt miettimään mitä hyötyä sopimuksesta on. Tämä aiheuttaa lisää ristiriitoja.
Tilanne kärjistyi toissa viikolla. Niin Iran kuin USA uhkailivat toisiaan. USA:n tiedustelupalvelu arvioi Iranin uhkaavan amerikkalaisia joukkoja Lähi-idässä. Iran puolestaan varoitteli USA:ta hyökkäämästä maahan. Sodasta keskusteltiin avoimesti. Presidentti Trump totesi, että hän ei halua sotaa vaan uuden sopimuksen. Myös kongressi vahvisti tämän ja Pentagonin edustaja totesi, että varustelussa oli kyse pelotteesta ei hyökkäyksestä.
Vaikka sotarintamalla onkin nyt hiljaisempaa, ei sodan uhka ole poistunut. Provokaatioita voi sattua niin vahingossa kuin tarkoituksellakin molemmin puolin. Mitään toimivaa neuvottelukontaktia osapuolten välillä ei ole olemassa. Mahdollinen sota USA:n ja Iranin välillä Lähi-idässä on tällä hetkellä suurin ja ajankohtaisin uhka Euroopan tulvallisuudelle. Vaikka Eurooppa ei osallistuisi sotatoimiin, oli sillä yhteinen armeija tai ei, olisivat seuraukset dramaattisia. Jos Iranin sopimus kaatuisi, seuraisi siitä asiantuntijoiden arvion mukaan ydinaseiden leviäminen Lähi-idässä.
Nyt vain Israelilla on ydinase, tulevaisuudessa ehkä myös Saudi Arabialla, Iranilla, Turkilla, Egyptillä. Sota USA:n ja Iranin välillä vetäisi mukaansa ainakin Saudi-Arabian ja Israelin, ehkä myös muita. Kaoottisen tilanteen jatkuminen voisi helposti johtaa myös ydinaseiden käyttöön. Vaalikeskusteluissa en kuullut minkäänlaista arviota tästä Eurooppaa uhkaavasta tilanteesta.
Maahanmuuttajista väittelyissä puhuttaessa he tulivat yleensä Afrikasta paremman elämän toivossa. Hyökkäys Iraniin toisi toisenlaisen pakolaisvyöryn Eurooppaan. Iranissa on 80 miljoonaa asukasta. Jo nyt USA:n pakotteet ja sodan pelko ovat aiheuttaneet pakolaisvirtoja maasta. Hyvin koulutettuja lääkäreitä on siirtynyt Kanadaan, köyhät afgaanipakolaiset palaavat kotimaahansa. Myös Eurooppaan yrittää ihmisiä ennen kaikkea Serbian kautta.
Jos sotatoimet alkavat Eurooppa joutuu vastaanottamaan miljoonia iranilaisia pakolaisia. Sanoiko kukaan vaalikeskusteluissa mitään siitä, miten Euroopan tulisi suhtautua heidän tuloonsa? Tai mitä Euroopan tulisi tehdä, jotta sota voitaisiin estää.
Tarja Cronberg on Euroopan turvallisuuden erityisasiantuntija Tukholman Rauhantutkimusinstituutissa SIPRI:ssä.