Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita maksamaan naudanlihasta jopa viidenneksen nykyistä enemmän, mikäli lihapakkauksissa olisi enemmän tietoa lihan tuotannosta. Kuinka hyvin markettien lihatiskillä myytävän lihakimpaleen alkuperä on selvitettävissä?
Oulun Kaakkurin K-citymarketin lihaosaston vastaava Marko Evälä kertoo lihatiskin tuotteiden tulevan Atrialta. Suurin osa lihasta on kotimaista, ja alkuperä on tarvittaessa selvitettävissä aina navettaan asti, kertoo Evälä: "Lihaeränumerosta selviää teurastamo ja teurastuspäivä, Atrialta on saatavissa tiedot siitä eteenpäin. Muttei varmaan kuitenkaan aivan tietyn eläimen kohtaloon asti."
Oulun kaupungin terveystarkastajan Teija Kurvisen mukaan kaupan omavalvonta on tärkeä osa elintarvikevalvontaa lihatiskien osalta. Mikäli ongelmia tiskiltä ostetussa tuotteessa huomataan, tulee kuluttajan ottaa ensisijassa yhteyttä ostopaikkaan. Sieltä käsin asia hoidetaan kuntoon yhteistyössä terveystarkastajien kanssa.
"Ongelmatapauksessa käydään läpi jokainen lenkki elintarvikeketjussa aina palvelutiskiltä teurastamoon asti", Kurvinen kertoo.
Lihatiskiltä ostetun naudanpihvin kylkeen ei joutsenlippua ole liimattu. Ulkomaista lihaa ei kuitenkaan ole aivan niin helppoa myydä kotimaisena kuin luulisi.
"Kaupalla on oltava tallessa kaikki lähetyslistat ja muut asiakirjat, joista myytävän lihan alkuperä voidaan epäilysten herätessä tarkistaa", toteaa Kurvinen. Lihan alkuperän ilmoittaminen on kaupan vastuulla. Kurvinen muistuttaa, että kauppa ei saa johtaa kuluttajaa harhaan, ja lihan alkuperätietojen on oltava löydettävissä tarvittaessa.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen maatalousekonomisti Terhi Latvalan tuoreen väitöskirjan mukaan kuluttajat kaipaavat nykyisten pakkausmerkintöjen lisäksi tietoa lihan alkuperästä, eläintaudeista ja lääkeaineiden käytön valvonnasta tiloilla. Lisäksi tietoa tahdotaan eläinten geenimuuntelusta. Mikäli nämä tiedot saataisiin kuluttajien luettaviksi lihapakkauksiin, voisi naudanlihasta saada jopa kaksi euroa enemmän kiloa kohti.
Latvala kertoo, että elintarvikeketjussa kertyy yhä enemmän tietoa elintarvikkeiden laadusta ja turvallisuudesta, mutta kuluttajan saatavilla oleva laatutieto ei ole merkittävästi viime vuosina lisääntynyt. Latvalan mukaan suomalaisen naudanlihan erinomainen laatu pitäisi viestiä paremmin kuluttajille asti.
Kemiläisen lihatalon Veljekset Rönkä Oy:n teurastamolla teurastetaan päivässä keskimäärin 30-35 nautaa, tosin vaihteluväli on suuri. Päivittäin teurasauto hakee nautoja noin 5-10 tilalta, mutta sonneja voi tulla teurastamon täydeltä yhdeltäkin suuremmalta karjankasvattajalta.
Veljekset Rönkä Oy:n tuotantopäällikkö Jarmo Hast kertoo naudanpaistin alkuperän olevan jäljitettävissä erätunnuksen perusteella. Tunnuksesta selviää lihan leikkuupäivä, ja teurastamon tiedoista löytyvät sinä päivänä käsiteltyjen eläinten korvanumerotiedot. Näiden tietojen perusteella saadaan selville, miltä tiloilta kyseisenä päivänä käsitellyt lihat ovat peräisin.
"Voi olla, että sinä päivänä on lihaa tullut kymmeneltä tilalta, jolloin tutkittavaa on enemmän. Toisaalta voi myös sattua, että sinä päivänä lihaa on tullut vain yhdeltä tilalta, jolloin lihaerän alkuperä on sillä selvä", toteaa Hast.
Terhi Latvalan tutkimustulokseen Hast suhtautuu varauksella: "Tässä taloustilanteessa on vaikea uskoa, että kuluttajat tosiasiassa olisivat valmiita maksamaan lihasta enempää. Ajatushan kyllä on kaunis."
"Äkkiä ajateltuna asia kuulostaa myös vaikealta järjestää", pohtii Hast.
Vaikka lisäarvoa myytävälle tuotteelle tulisikin, alkuperän tarkka ilmoittaminen aiheuttaisi paljon lisäkuluja tuotantolaitoksille.
"Pienillä teurastamoilla alkuperän tarkka ilmoittaminen voisi onnistuakin, mutta etenkin suurissa yksiköissä asia tuottaisi vaikeuksia", hän arvioi. "Satunnaisissa erissä lihan alkuperä voitaisiin tietysti ilmoittaa tilan tarkkuudella, mutta alkuperän ilmoittaminen esimerkiksi läänintasolla olisi jo huomattavasti helpommin toteutettava ajatus."
Hast muistuttaa, että lähiaikoina on astumassa voimaan uusi ketjuinformaatio-lainsäädäntö naudanlihalle. Säännökset ovat jo käytössä muun muassa siipikarjan ja sianlihan tuotannossa, mutta kaikkiin teuraseläimiin ketjuinformaatio laajenee vuoden 2010 alusta.
"Uudesta järjestelmästä käy parhaimmillaan jopa ilmi, miltä niityltä eläin on syönyt", kuvailee Hast tulevan informaatiojärjestelmän tarkkuutta. Eri asia kuitenkin on, kuinka tämä tiedon määrä voitaisiin kustannustehokkaasti siirtää eteenpäin kuluttajille.