Suomen julkishallinnon uudistusten sivutuotteena ilmoille suolletaan yhä kummallisempia organisaatioiden nimiä. Ne eivät kerro kansalaisille mitään siitä, millaisesta virastosta tai laitoksesta on kyse.
Hallintolain mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielilain mukaan taas "viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä".
Vaatimus siitä, että noissa tavoitteissa pysyttäisiin, ei ole kielifanatismia tai niuhottamista. Kyse on muun muassa siitä, että kansalaisella on oikeus tuntea ja tunnistaa ne viranomaiset, jotka tekevät hänen elämäänsä vaikuttavia ratkaisuja.
Tämä on tarpeen vaikkapa silloin, kun kansalainen kaipaa apua tai lisäselvityksiä taikka haluaa puolustaa oikeuksiaan.
Näistä tarpeista huolimatta suomalaisen julkishallinnon pyörityksissä on otettu kiihtyvällä vauhdilla käyttöön joukko termejä, jotka eivät kerro ollenkaan tai ainakaan täsmällisesti, mitä kyseinen instanssi puuhaa. Toivottavasti tämä ei ole ollut myös tavoitteena.
Postia meillä ei jaa Suomen Posti vaan Itella. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on jostain syystä saanut nimekseen Valvira. Viime kuun alussa Kuopiossa aloittanut Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on Fimea, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa pankkiiri- tai kuljetusliikettä. Tieliikelaitoksesta tuli hienostelevasti Destia. Uusi nimi ei tosin ole sittemmin ollut yrityksen näkyvin ongelma.
Kun läänit ja työvoima- ja elinkeinokeskukset kuopataan, saamme tilalle aluehallintovirasto Avit ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli Elyt ja kasan niihin liittyviä uuskielisiä termejä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kysyi äskettäin huolestuneena, mikä mahtaa olla entisen läänijaon tilalle tuleva termi. Onko se aluehallintovirastoaluejako?
Oma nolo lukunsa ovat uusien hallintoalueiden nimet. Jaottelun suuria kömmähdyksiä on Pohjois-Suomi-termin hämäävä käyttö. Jaossa tähän asti pohjoissuomalaisena pidetty Lappi ei kuulukaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alaisuuteen. Sen sijaan vaikkapa Kokkola kuuluu.
Ei ihme, jos kansalainen kokee vierautta uusien viranomaisten edessä.
Tuorein ja tähän mennessä epäonnistunein on Liikenteen turvallisuusviraston tuleva nimi TraFi. Saman nimen voisi antaa melkein mille tahansa hallintoyksikölle tai yritykselle, jolla vain on jotain tekemistä liikenteen kanssa, vaikkapa samassa yhteydessä perustetulle Liikennevirastolle.
TraFi-termin omituisin piirre on se, että nimen keskelle tulee F-kirjain suurella. Yhden hanketta valmistelleen virkamiehen mukaan asiaan ei pitäisi kiinnittää liikaa huomiota, koska TraFi-termi tulee ennen kaikkea kansainväliseen käyttöön.
On kuitenkin vaikea käsittää, miksi se kertoisi ulkomaalaisillekaan enemmän kuin vaikkapa Liikenteen turvallisuusvirasto -termin kääntäminen sellaisenaan. Sitä paitsi TraFi-sana painetaan vastedes myös suomalaisiin ajokortteihin.
Uusia nimiä on epäilemättä hiottu otsa hiessä kymmenissä viineripalavereissa. Kaikesta päätellen selkeän virkakielen asiantuntijoita ei ole kutsuttu noihin kokouksiin, vaikka valtiolla on näitä asiantuntijoita omasta takaa.
Ajatus siitä, että kansainvälistyminen vaatisi näiltä laitoksilta englannilta tai latinalta haiskahtavien termien käyttöä, on useimmiten puuta heinää. Eihän kukaan ole vaatinut Suomen eduskunnankaan nimen vaihtamista siksi, että tuolla laitoksella on yhteyksiä ulkomaille.