Maahanmuuttajat työllistyvät huomattavasti kantasuomalaisia heikommin. Erityisesti Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen saapuneiden työllisyysluvut ovat matalat.
Toisaalta maahanmuuttajat lähtömaasta riippumatta kokevat työmarkkinoilla syrjintää. Etenkin turvapaikanhakijoiden työllistymisen hankaluutta ja prosessin hitautta on arvosteltu julkisuudessa tiuhaan.
Miksi lähtömaa vaikuttaa työllistymiseen, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen?
– Tilastot kertovat Suomen tapauksessa lähinnä sen, minkälaisista syistä ja millä taustoilla Suomeen tullaan. Konfliktialueilta tultaessa työllistyminen on luonnollisesti keskimäärin hankalampaa, koska sieltä tullaan ensisijaisesti pakolaisina tai perheen yhdistämisten perusteella.
– Esimerkiksi Virosta ja muualta Euroopasta tullaan useammin työn perässä, jolloin heidän työttömyysprosenttinsa ovat luonnollisesti huomattavasti suuremmat.
Ulkomailta tulleita työttömiä on tällä hetkellä noin 30 900. Heistä 9 000 henkilöllä on keskiasteen koulutus. Onko olemassa joitain ammattiryhmiä, joille ei vain yksinkertaisesti löydy minkäänlaista osaamista vastaavaa työtä Suomen työmarkkinoilta?
– Suomen elinkeinorakenne on sellainen, että meillä ei ole sellaisia alkutuotannon työpaikkoja, joita joissain muissa maissa on. Esimerkiksi maataloudessa, eläinten hoidossa ja palvelusektorilla on paljon työtehtäviä, joille ei ole välttämättä Suomessa käyttöä.
Turvapaikanhakijoiden työllistymisen viivästymistä on arvosteltu laajasti. Olisiko kaikkien kannalta järkevämpää, että työllistyminen nopeutuisi huomattavasti?
– Ilman muuta se olisi erittäin tärkeää. Pitkäaikaistyöttömyys on keskimäärin erittäin suuri rasite kenelle tahansa. Meillä on perinteisesti ajateltu, että pakolaiset saavat ensin kielitaidon ja koulutuksen ja sen jälkeen töitä. Meidän pitäisi mennä kohti mallia, jossa näitä kaikkia edistettäisiin rinnakkain.
Liittyykö maahanmuuttajien työllistymättömyyteen syrjintää?
– Osittain työllistymisen heikkoudessa on kyse siitä, että henkilöt poikkeavat ulkonäöltään muusta väestöstä, ja se vaikuttaa heidän asemaansa työmarkkinoilla. Esimerkiksi virolaisille ja venäläisille työllistyminen on tutkitusti helpompaa, koska he poikkeavat vähemmän suomalaisista. Työmarkkinoilla on tässäkin mielessä syrjiviä rakenteita.
Miten niihin voisi nykyistä paremmin puuttua?
– Niihin puuttuminen voi olla vaikeaa. Jos esimerkiksi työhakemukseen kirjoitetaan, että siivoojalta vaaditaan täydellistä suomen kielen taitoa, vaatimus voidaan katsoa syrjiväksi. Mutta jos se on hiljaisesti hyväksytty käytäntö, sitä voi olla vaikeaa näyttää toteen.
Työllistääkö joku ala maahanmuuttajia paremmin kuin muut alat?
– Kasvualat ovat perinteisestikin aloja, joissa työvoimaa tarvitaan, eikä ihmisen naamaa tai äidinkieltä katsota niin paljoa rekrytoitaessa. Tällä hetkellä hyvin vetäviä kasvualoja ovat IT-ala ja rakennusala.
Missä ryhmissä maahanmuuttajien työttömyys on prosenteilla mitattuna suurin, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Syvänen?
– Muuhun väestöön verrattuna maahanmuuttajat ovat selvästi yliedustetuin ryhmä kategoriassa "koulutusaste tuntematon". Heitä on tässä ryhmässä 44 prosenttia.
– Seuraavaksi suurin maahanmuuttajien yliedustus on tohtoreissa ja lisensiaateissa, 24 prosenttia, ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa, 13 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista työttömistä maahanmuuttajien osuus on vain 6 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten osuus Suomen työttömistä on 9,3 prosenttia.