Oulusta on kauan ja toistaiseksi turhaan etsitty Kaapelitehdasta. Mutta löytyisikö Oulusta Korjaamo?
Toimitusjohtaja Raoul Grünstein perusti Kulttuuritehdas Korjaamon neljä vuotta sitten Helsingin vanhaan raitiovaunukorjaamoon Töölössä.
Korjaamo on itsenäinen kansainvälinen kulttuurikeskus. Sen toiminta-alueita ovat teatteri, kuvataide ja klubit. Lisäksi sen sisällä toimii toimistohotelli luovien alojen yrityksille ja freelancereille.
Korjaamo on osakeyhtiö ja sen tilat on vuokrattu kaupungilta.
"Korjaamo-ryhmään kuuluu kolme sisaryritystä ja yhteensä kuutisenkymmentä työntekijää. Liikevaihto ryhmässä on noin 6 miljoonaa euroa. Kultturikeskusta pyörittävä Kulttuuritehdas Korjaamo ei pyri tekemään voittoa vaan tuottamaan luovaa, kiinnostavaa ja merkityksellistä kulttuuria", Grünstein kertoo.
Tänä keväänä Korjaamo valtaa myös viereisen raitiovaunumuseon hallin sekä välissä olevan piha-alueen, johon tulee puutarha suihkulähteineen ja terassi. Remontin jälkeen Korjaamossa on sisätilaa 3 000 neliötä plus 1 500 neliön pihapuutarha. Avajaiset ovat kesäkuun puolivälissä.
Kaupunkikulttuurin kehto
Korjaamo on osa Trans Europe Halles -nimistä kulttuurikeskusten verkostoa, joka toimii 25 Euroopan maassa. Keskuksia on kaikkiaan 46.
"TEH-keskukset eivät ihan edusta taidetta, vaan käyttäisin sanaa kaupunkikulttuuri. Ne ovat aktiivisia kaupunkikulttuurin toimijoita ja etsivät taiteellisiakin sisältöjä, mutta lähestymiskulma on enemmänkin se, mikä kaupungissa on juuri nyt kiinnostavaa", Grünstein määrittelee.
Erotukseksi perinteisistä kulttuurilaitoksista TEH-keskukset ovat monialaisia.
"Keskukset ovat tyypillisesti valinneet pari, kolme toimintamuotoa ja tutkivat myös näiden välisiä alueita, mitä uusia juttuja tapahtuu vaikka musiikin ja esittävän taiteen välimaastossa. Etsimme ilmiöitä, jotka voisivat kasvaa isommiksi jutuiksi."
Itsenäiset kulttuurikeskukset toimivat open stage -mallilla ja kevyellä organisaatiolla.
"Ne ovat avoimia näyttämöitä, jotka etsivät kiinnostavia sisältöjä ja tukea toiminnallisuudelle eikä organisaatiolle. Vapaat taiteilijat ovat usein se luonnonvara, jota yritetään tuoda esiin ja viljellä. Tämä on erilainen malli tuottaa kulttuuria kuin perinteisillä kulttuurilaitoksilla."
Korjaamo ei ole vuokratila, vaan sen ohjelmiston kuratoi tuottajatiimi, jota johtaa Grünstein.
Uusiutuuko kulttuuri?
Itsenäiset kulttuurikeskukset rikastavat kaupungin kulttuurielämää ja tarjontaa. Ne muuttavat kulttuurin rakenteita ja kehittävät erilaista taiteilijuutta.
"Perinteiset kulttuurilaitokset ovat kovasti subventoituja valtion ja kaupunkien taholta, mutta tuki ei palkitse toimintaa, vaan rahaa käytetään paljon instituution ylläpitämiseen: seiniin, palkkoihin ja lämmitettyyn ilmaan."
Grünstein näkee paradoksin: kulttuurihallinto ei ole luovaa.
"Kulttuurilaitokset voivat saarekkeistua. Fiilis on sitä, että teemme mitä teemme, eikä sillä ole niin väliä, miten yhteisö ottaa sen vastaan, miten se nivoutuu yhteisön toimintoihin, etsitäänkö yhteistyömuotoja toisten toimijoiden kanssa tai uusia yhteistyömalleja."
"Arvelen, ettei tällä tiellä ole kovin vahvaa tulevaisuutta. Povaan, että tulevaisuus löytyy enemmän open stage -suunnasta ja vapaan tekijäkerroksen vahvistumisesta: vapaat taiteilijat, kuraattorit ja tuottajat."
Oulun kannattaisi Grünsteinin mielestä vahvistaa kulttuurijalkaansa.
"Kulttuuri ja talous ovat yhä enemmän naimisissa keskenään useissa bisneksissä, ja kulttuuriosaamisesta on tullut kilpailuetu. Tärkeää olisi tukkia kulttuurin alueen aivovuoto Oulusta Helsinkiin."
Trans Europe Halles -verkkosivut osoitteessa www.teh.net/