Mistä kevään en­si­tuok­su tulee? "Ne ovat ak­ti-no­my­kee­teik­si kut­sut­tu­ja maa­pe­rä­bak­tee­re­ja"

Maan ei tarvitse vielä tulla esiin lumen alta, kun mikrobit ja sienet aklavat kevään ensilämpiminä työskennellä tuottaen kevään tuoksua. Asfalttireiteillä alkaa rapakoita jo riittää.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Tällä viikolla Oulun seudulla on haisteltu ensimmäisiä kertoja niin sanottua kevään tuoksua. Mistä se oikein tulee, kun maassa on vielä lähes täydet hanget?

Lämpöasteet ovat olleet jonkin aikaa plussan puolella öisinkin, mutta lumen valta ei ole vielä hellittänyt, eikä sula maa juuri pilkota. Sulavasta lumihangesta kevään ensimmäinen tuoksu ei voi tulla, sillä tuoksua ei tule samantapaisilla lauhoilla säillä aiemmin talvella.

Mistä kevään ensituoksu tulee, dosentti Riitta Nissinen Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta?

– Kun lämpötilat alkavat nousta, sienet ja bakteerit alkavat hajottaa talven aikana jäätyneenä ollutta biomassaa. Sieltä leviävät kaikennäköiset aineenvaihduntatuotteet ilmoille. Se, mikä usein mielletään kevään tuoksuksi, tulee samalla tavalla kuin kesäisin, kun on satanut ja tulee se ihana tuoreen maan sekä sateen tuoksui. Ne ovat akti-nomykeeteiksi kutsuttuja maaperäbakteereja, jotka lisääntyvät ja niiden hönkäykset saavat aikaan keväisen ja maan tuoksun.

Missä ne mikrobit tuota tuoksua tuottavat, hangen alla maassa vaiko puissa ja pensaissa?

– Niitä on itse asiassa ihan kaikkialla maaperässä, kasvien lehdillä ja puiden rungoissa muun muassa. Lumessakin niitä on mutta sen verran vähän, että kevään tuoksu ei ole sieltä lähtöisin.

Miksi tuoksu on jo melko voimakas, vaikka Oulun seudulla ovat vielä paksut hanget, eikä sulaa maata ole esillä lainkaan?

– Vaikka maata ei ole näkyvissä, päivät ovat lämmittäneet jo sen verran, että maaperässä alkaa olla sulia kohtia. Ei tarvitse edes olla paljon plussan puolella, koska talven jäljiltä sienille ja bakteereille maaperässä on aarreaitta. Heti kun lämpötila vähänkin nousee, ne alkavat hajotustyön. Aineenvaihduntatuotteita tulee yleensä hyvin runsaasti. Jos lumihangen alla ei ole paksua jääkerrosta, ne tulevat tehokkaasti myös hangen läpi. Kevät alkaa muhia siellä maassa, vaikka sitä ei vielä näekään.

Kun kevät jonkin verran etenee, ja maata alkaa paljastua enemmän, Pohjois-Pohjanmaalla leviää paljon voimakkaampi keväinen mullan tuoksu. Mistä se tulee?

– Multahan on lähes yksinomaan mikrobimassaa. Siellä on valtavasti mikroskooppisen pieniä eliöitä. Jos otat pienen kourallisen maata käteesi, siinä on jo enemmän bakteereita kuin koko maapallolla ihmisiä ja kymmeniä tuhansia eri lajeja. Lisäksi tulevat vielä sienet ja muut eliöt.

Millainen on kevään tuoksu, oululainen ravintoloitsija ja viiniasiantuntija Sari-Helena Forsman?

– Se on monen aistin yhteissumma. Jos laitat silmät kiinni ja haistelet, yksi aisti on pois. Kun sinulla on näkö, tuoksu ja maku, mielestäni kevään tuoksun huomaa esimerkiksi linnuista ja niiden voimakkaasta viserryksestä. Linnun laulu laukaisee minulle keväisen positiivisen kesää odottavan tuoksun. Se voi olla myös metsäistä tuoksua, kun lumi tippuu puista maahan. Tulee mieleen myös ensimmäisten pajunkissojen puhkeaminen, kun luonto ja kasvillisuus antavat ensimmäiset arominsa sekä elonmerkkinsä auringon lämmittäessä ja lumien sulaessa.

Mitä muita kevättuoksuja haistat?

– Ne ovat hyvin moninaisia eivätkä aina välttämättä kovin miellyttäviäkään. Esimerkiksi kaupungissa et välttämättä haista kovin hyviä tuoksuja vaan sumuisia tuoksuja. Nyt kun olin pääsiäisenä Rukalla ja aurinko paistoi aivan mahtavasti, haistoin oman ihoni ruskettumisen tuoksun, vähän samalla tavalla kuin kesällä auringon paahteessa. Minulle keväällä tulee mukana aina se kissanpissankin tuoksu. Viinimaailmassa esimerkiksi Sauvignon Blanc -rypäleen tuoksua kuvataan, että siinä on vehreyttä, leikattua nurmikkoa ja kissanpissaa. Näin keväällä saattaa lumesta tulla sama tuoksu. Mielleyhtymiähän nämä tuoksuasiat aina ovat eivätkä yhtään yksinkertaisia.