Miksi ihminen kiusaa toistaan? Lapset voivat kiusata lapsellisuuttaan, mutta miksi aikuisetkin kiusaavat? Mistä aikuisille tulee kiusaus kiusata?
Kukaan aikuinen ei kiusaa vain siksi, että on ajattelematon. Kiusaaminen vaatii suunnitelmallisuutta, sosiaalisia taitoja ja ilkeyttä, sanoo psykologi Pasi Nevalainen.
Useimmin kuitenkin vahvempi kiusaa heikompaansa, joten onhan kiusaajan sosiaalisissa taidoissa toki pahoja puutteitakin.
Kätkettyä kiusaamista tapahtuu lukemattomin eri tavoin ja kaikkialla; koulussa, työpaikoilla, politiikassa, hallinnossa, kaikissa ihmisyhteisöissä, perheissäkin.
Tutkitun tiedon mukaan saamelaisetkin kiusaavat toisiaan. Näin totesi hiljakkoin tutkija Minna Rasmus Oulun yliopiston Giellagas instituutista.
Tutkimuksiinsa viitaten Rasmus toteaa, että sodan jälkeen Suomeen sijoitettuja kolttia on kiusattu saamelaisjoukon heikoimpina.
Saamelaisten keskinäisen kiusaamisen esiin nostaminen on Rasmukselta silmiä avaavaa. Tieto ei yllätä, päinvastoin, aikalaisena tiedän kouluelämässäkin näin tapahtuneen. Silloin oli silloin, mutta entäpä nyt?
Saamelaisten nykyhallinnossa valtaa pitävät ovat nykyisin kieltämässä lukuisten inarin- ja metsäsaamelaisten identiteettiä. Se on tehokas tapa kiusata ja äärimmäisen raskasta kiusatulle. Monet kiusatut väsyvät ja antavat asian olla, mutta kaikki kiusatut eivät käännä vain toista poskeaan.
Some-kiusaamisen ja vihapuheen seuraukset ovat arvaamattomia. Tapahtumat maailmalla pelottavat. Onko joillakin saamelaisillakin menneistä ajoista sellaisia traumoja, jotka johtavat kiusaukseen kiusata?
Pääministeri Juha Sipilä oli A-studiossa tuoreeltaan Manchesterin tapahtuman jälkeen. Hän otti esiin sosiaalisen median ja kehotti erityisesti huolehtimaan siitä, ettei some-keskusteluissa jakauduttaisi kahtia niin, että vain ääripäät keskustelevat.
Pääministerin mielestä myös enemmistönä olevia keskitien kulkijoita tulisi kuunnella. Vähemmistökysymyksistä hän otti esiin Suomen saamelaiskysymyksen. Pääministeri totesi ykskantaan, että ”keskustelu on kärjistynyt”.
Hänen mielestä saamelaiskysymyksessäkin eri tavoin ajattelevat pitäisi saada saman pöydän ääreen, käymään läpi myös vanhoja traumoja. Pitäisi selvittää onko jotain tehty väärin, kun keskustelu on näin päässyt kärjistymään.
Tällainen valtionhallinnon korkealta taholta tuleva kehotus on syytä ottaa vakavasti ja tarttua käytännön toimiin. Osapuolet kokoon välittäjän johdolla niin pian kuin mahdollista.
Me saamelaiset olemme vain pieni, mutta sittenkin ainutkertainen luonnonkansa, jonka arvokasta kulttuuriperintöä ei pidä keskinäisessä riitelyssä saattaa uhanalaiseksi.
Monipuolisen ja rikkaan kulttuuriperintömme konstailemattoman vaalimisen olemme velkaa myös jälkeläisillemme. Vain sovussa keskenämme eläen kykenemme säilyttämään kulttuurimme, kielemme ja identiteettimme.
Kari Kyrö
inarinsaamelainen, saamelaiskäräjien jäsen
Inari