Kolumni

Missä olit kun Kennedy mur­hat­tiin?

Missä olit kun presidentti John F. Kennedy murhattiin? Tuo kysymys esitetään ja tuohon kysymykseen vastataan lähiviikkoina tuhansia kertoja.

Missä olit kun presidentti John F. Kennedy murhattiin?

Tuo kysymys esitetään ja tuohon kysymykseen vastataan lähiviikkoina tuhansia kertoja.

Kun Kennedy ammuttiin avoautoon Texasin Dallasissa 22. marraskuuta 1963, olin itse unten mailla. Kuulin uutisen aamukuudelta radiosta. Ampumisesta kerrottiin Suomessa tv-uutisissa 21.15. Kuolinuutinen ehti lähetyksen loppuun.

Radiossa suruviesti keskeytti suositun Kaleidoskooppi-ohjelman kello 21.48.

Kun Kennedyn kuolemasta oli kulunut 30 vuotta, kävin Dallasissa salamurhan keskeisillä tapahtumapaikoilla.

Lee Harvey Oswald ampui Dallasin piirikunnan hallintorakennuksen kuudennessa kerroksessa olleen, sittemmin museoksi muuttuneen koulukirjavaraston ikkunasta 12,78 dollaria maksaneella, postimyynnistä ostamallaan kiikarikiväärillä.

Beverly Oliver seisoi Elm Streetillä, kun avoauto ajoi hänestä ohi.

”En pääse koskaan yli siitä, kun näin rakastamani, ihailemani ja palvomani Kennedyn takaraivon lentävän taaksepäin aivan kuin sangollinen verta”, Oliver sanoi. Hän on se henkilö, joka näkyy kuuluisassa valokuvassa avoauton takana.

Kennedyn kuolema on eittämättä kaikkien aikojen murha. Se nostatti maailmanlaajuisen surun aallon tavalla, jota ei ole nähty sitä ennen eikä ehkä edes sen jälkeen. Aalto nousi spontaanisti ilman internetiä ja sosiaalista mediaa.

Murhan aikaan kylmä sota ei ollut vielä historiaa. Yhdysvallat oli yrittänyt nousta maihin Kuubaan, Berliinin muuri oli rakennettu ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät ydinsodan partaalla Kuuban ohjuskriisin aikana.

Murha pelästytti molemmat suurvallat ja sai ne epäilemään toisiaan.

Moskovassa kerrotaan soitetun kirkonkelloja. Ideologia toki livahti mukaan, kun Radio Moskovan uutistenlukija sanoi, että ampujan kerrottiin kuuluvan äärioikeistoon.

Neuvostoliitossa pelättiin, että johtajaton Yhdysvallat voisi tehdä ydinasehyökkäyksen. Neuvostoliitto julistettiinkin hälytystilaan, samaten Kuuba, jota epäiltiin Yhdysvalloissa myös murhan takapiruksi.

Oswald oli Neuvostoliitolle hankala tapaus.

Oswald asui Neuvostoliitossa 1959–62 ja haki (mutta ei saanut) sen kansalaisuutta. Hän matkusti Neuvostoliittoon Suomen kautta, sai täältä viisumin ja meni rajan yli junalla Vainikkalassa. Kommunistiksi kääntynyt Oswald asui Minskissä kunnes sai reaalisosialismista kyllikseen.

Yhdysvalloissa puolestaan epäiltiin aluksi, että murhan takana olisi ollut Neuvostoliitto ja että murha olisi ollut alkusoitto ydinhyökkäykselle.

Suomessa täysistunnossa ollut eduskunta piti hiljaisen hetken heti murhayönä.

Presidentti Urho Kekkonen vertasi Kennedyä Yhdysvaltain merkittävimpänä presidenttinä pidettyyn Abraham Lincolniin, joka joutui niinikään salamurhaajan uhriksi. UKK:n sanoin Kennedy edusti ”amerikkalaista idealismia sen puhtaimmassa muodossaan”.

Kennedystä kasvoi myytti. Jälkikäteen hänestä on kerrottu hyvinkin raadollisia asioita. Joka tapauksessa hän oli koko maailmalle enemmän kuin vain presidentti, samalla tavalla kuin Barack Obama valituksi tullessaan.

Ja sitten kaikkien kysymysten äiti: toimiko Oswald yksin vai oliko takana suurempi koti- tai ulkomainen salaliitto?

Warrenin komissio arvioi 1964, että asialla oli Oswald, yksin. Senaatin erityiskomitea arvioi 1979, että Kennedyn murhasi Oswald, luultavasti salaliiton seurauksena. Johtopäätös on saatettu kyseenalaiseksi.

Olen samaa mieltä kuin Oswaldista läpikotaisen kirjan Case closed -kirjan kirjoittanut Gerald Posner. Tapaus on loppuun käsitelty, Kennedyn murhasi Oswald, yksin.