Posion vanhainkodissa. Ja pysyy siellä, vaikka lapset asuvat Helsingissä. Vanhainkodista ei niin vain muuteta toiselle paikkakunnalle, vaikka olisi kuinka ikävä nuorinta poikaa ja hänen vaimoaan. Siirto suoraan helsinkiläiseen vanhainkotiin edellyttää, että maksaja löytyy. On selvää, että Posion kunta ei anna sitoumusta.
Mummo voi muuttaa siten, että menee asumaan lasten luo, ja jonottaa sieltä helsinkiläisenä vanhainkotipaikkaa. Kuka uskaltaa, etenkin kun 400 helsinkiläistä jo jonottaa vanhainkotipaikkaa?
Mummo pysyy Posiolla. Vaikka silmä kirkastuisi, kun hän kuulisi suoraan, miten pojanpojan kirjoitukset menivät ja näkisi, millainen juniorin nykyinen tyttöystävä on.
Laitoksissa asuvia Lyylejä, Marttoja ja mikseipä Kallejakaan eivät koske Suomen perustuslain turvaamat oikeudet asua siellä, missä haluaa.
Kuvaan astuvat isot taloudelliset edut. Mikä kunta maksaa kalliin hoidon? Kotikuntalakiin on kirjattu selvät muutto-oikeuden rajoitukset.
Jopa vankiloissa noudatetaan maalaisjärkeä ja halutaan panna vangit mahdollisimman lähelle kotia ja perhettä, jotta siviilisiteet eivät katkeaisi.
Vanhusten lisäksi on paljon muitakin turpeeseen sidottuja laitoksissa, palvelu- ja tukiasunnoissa sekä perhekodeissa olevia ryhmiä, kuten kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat, päihdehuollon asiakkaat ja terveydenhuollon pitkäaikaispotilaat.
Esimerkiksi 18 vuotta täyttänyt laitoksessa asuva kehitysvammainen ei voikaan muuttaa vanhempiensa mukana. Katsooko yhteiskunta vanhempien tarpeen ja välittämisen katkeavan, kun lapsi täyttää 18 vuotta? Tai eikö liikenneonnettomuudessa vammautunut isä voi muuttaa yhdessä muun perheen kanssa? Tarinoita kyllä riittää.
Mitä sanottaisiin, jos tavallisten kansalaisten muuttoa seulottaisiin?
"On tuota painoa kertynyt. Ylipaino on selkeä terveysriski. Pumppu voi sinnitellä pitkäänkin ja se tehohoito se vasta maksaa."
"On tainnut tulla otettua tuota keskaria ja alekossua jo pitempäänkin. Mahtaisiko nenänvalkaisukuukausi enää onnistua? Katsotaan asiaa sen jälkeen."
"Pissat vain pulloon huumetestiä varten. Narkkarit ne vasta kalliiksi tulevat."
Ei onnistuisi. Vaikka kyllä moni kaupunki mielellään panisi esteitä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien muutolle. Kunnat voivat vaikuttaa siihen esimerkiksi sosiaalista asuntotuotantoa supistamalla.
Pari viikkoa sitten luovutti kotikuntatyöryhmä loppuraporttinsa alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Työryhmän tuli etsiä keinoja sille, etteivät asuinpaikkaan liittyvät taloudelliset seikat tosiasiassa rajoita henkilön kotikunnan määräämistä.
Työryhmä pitää selvänä, että nykyinen kotikuntalain rajoitussäännös on perustuslain liikkumisvapauden vastainen. Työryhmä esitti kotikuntalakiin tarvittavia muutoksia. Samoin se esitti periaatteen, että lähtökunta maksaisi viulut ja siitä määrättäisiin lailla.
Asiassa on kuitenkin vielä isoja muttia. Sosiaali- ja terveydenhoidon lakeihin tulisi kirjata määräykset kuntien työnjaosta. Se edellyttää paljon nykyistä avarampaa näkökulmaa. Nyt jokainen kunta vastaa vain omien asukkaidensa hoidosta.
Pallo menee seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriölle. Toivottavasti se ei viivy siellä pitkään. Lainvastaista tilannetta ei tule sallia.
Asiaan liittyy paljon muutakin. Kuka rahoittaa keskusten tarvitsemat lisäpaikat?
Taitaa Posion mummo unohtua vanhainkotiinsa.