Helsinki Tässä on yksi palanen hänen suurta valtakuntaansa. Aitio numero 251 leijonien kotiluolassa Helsingin Areenalla.
Kalervo Kummola on suomalaisen jääkiekkoilun kaikkien aikojen merkittävin taustavaikuttaja. Jääkiekkoliiton ja Jääkiekkosäätiön puheenjohtaja sekä kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja on näköalapaikalta veistänyt puumerkkinsä päätökseen jos toiseen.
Rautakansleri, patruuna, diktaattori. Mies, jota kuunnellaan. Johtaja, joka päättää.
"Rautakansleri sopi sen ajan henkeen, kun olin synnyttämässä SM-liigaa 1975, koska silloin Jääkiekkoliiton kanssa oli todellista vääntöä. Kun on kolmekymppinen, se on vaarallinen ikä. Pinna oli lyhyt ja tiesi kaikesta kaiken. Mutta moni on sanonut, että viime vuosina olen kovasti pehmentynyt", Kummola kuvailee.
SM-liigan synnyttämisen myötä jääkiekko ammattimaistui nopeasti.
"Olimme Seppo Liitsolan ja Kallu Tuomisen kanssa kuin lähetyssaarnaajia, kun kiersimme seuroja ja korostimme aamupäiväharjoitusten merkitystä."
Kummola on mies, joka yleensä saa tahtonsa läpi.
"Haluan vaikuttaa kaikissa linja- ja strategiakysymyksissä, mutta annan muillekin päättäjille tilaa. Ja olen tilannejohtaja. Jos asiat ovat hyvin, en puutu niihin. Tulen esiin silloin, kun sellaiseen on todellista tarvetta", Kummola lausuu.
Kummola ei haudo asioita, vaan on aina puhunut suoraan ja joskus töksäytellytkin niin, että asianosaiset loukkaantuvat.
Kun keskustelu siirtyy mahdolliseen doping-ongelmaan KHL:ssä ja NHL:ssä, Kummola menee hyvin mietteliääksi.
"Vaikea kysymys", Kummola puhaltelee.
"Onhan se iso ja terveydellinen asia, jos dopingilta ummistettaisiin silmät", hän muotoilee.
Mutta kyteekö näissä liigoissa doping-ongelma, joka voi räjähtää käsiin?
"Sitä on vaikea todistaa, mutta jonkinlaisia piristeitä varmaan käytetään joissakin liigoissa. Tietoa minulla ei ole,, ja olen muiden juttujen varassa."
Kummola kuitenkin iloitsee siitä, että kansainvälinen antidopingjärjestö Wada testaa pelaajia olympialaisissa - seuraavan kerran Sotshissa 2014.
Tulevatko NHL-pelaajat Sotshiin?
"Kyllä he tulevat, koska he itse niin haluavat. Neuvotteluista ei tietenkään tule helpot, ja päätös pitäisi pystyä tekemään kesään 2013 mennessä."
Voiko Suomeen tulla KHL-joukkue?
"En sulje vaihtoehtoa pois, mutta sellaista ei tapahdu ilman SM-liigan tahtoa", Kummola muistuttaa.
On joka tapauksessa selvää, että KHL haluaa kasvaa ja levittäytyä länteen. Tällä hetkellä liigassa on 60 kierroksen runkosarja, mikä on selvästi vähemmän kuin 82 kierroksen NHL:ssä.
Jos otteluiden määrä kasvaa entisestään, ne saattaisivat mennä päällekkäin toukokuussa pelattavien MM-kisojen kanssa.
"Sellaisesta vaihtoehdosta kukaan ei ole puhunut vakavasti. Uskon, että Euro Hockey Tourilla ja MM-kisoilla on tulevaisuudessa sama jatkuvuus kuin tälläkin hetkellä. Ja MM-kisat pelataan myös olympiavuosina, koska silloin estradille nousee uusia nuoria kykyjä."
Kummola kuitenkin myöntää, että keskusteluja MM-kisojen siirtämisestä helmikuulle on käyty.
"Niissä neuvotteluissa NHL oli liian kaukana. Idea kaatui siihen, että se olisi maksanut niin paljon, kun NHL olisi joutunut jäämään pakkotauolle", hän mainitsee.
Suomessa pelataan ensi keväänä MM-kisat, joista rakennetaan jo nyt täyttä päätä kaikkien aikojen kiekkokarnevaalia.
"Joukkuetta pitää varjella ja sulkea sen korvat kaikelta hulinalta", Kummola evästää.
Puheenjohtajan suu kääntyy maireaan hymyyn, kun keskustelu kääntyy tuloksen tekemiseen.
"Kyllä sieltä tulee kaikkien aikojen potti, vaikka maailman talouden suunta on mikä on. Tulos on viiden ja kymmenen miljoonan euron välissä - todennäköisesti lähempänä kymmentä", hän visioi.
Aition seinällä roikkuu Heino Pullin pelipaita numero kymmenen, jota hän käytti Suomen ensimmäisissä MM-kisoissa 1965.
"Hepa on nyt 73-vuotias ja istuu pyörätuolissa", Kummola tietää.
Kummola oli 19-vuotias, kun Suomi isännöi 1965 MM-kisat Tampereella.
"Seisoin päätykatsomossa todella ahtaasti. Olin paikalla, kun Mölli (Matti Keinonen) teki Ruotsia vastaan kaksi maalia. Ja vuodesta 1974 alkaen olen nähnyt kaikki MM-kisat."
Ja paljon paljon muuta.
