Toista lastaan odottavalle Salla Lehdolle, 23, varattiin äitiysneuvolassa kaksi ultraäänitutkimusaikaa, joista myöhempää piti sovitella miehen aikatauluihin.
"Ultra piti järjestää ennen tiettyä viikkoa, jotta raskaus voitaisiin vielä keskeyttää, jos lapsessa on jotain poikkeavaa. Lapsi oli jo iso ja tunsin liikkeet hyvin."
Lehto kertoi tutkimuksessa, että haluaa pitää lapsen joka tapauksessa.
"Minusta tuntui, ettei päätöstämme aluksi otettu tosissaan, vaikka lapsi on meidän. Onneksi kaikki oli kunnossa."
Sikiöseulonnat ovat yhtenäistyneet Suomessa tämän vuoden alusta. Kaikki sikiöt tutkitaan ultraäänellä ja sairauksien etsimiseen voidaan käyttää lisäksi verikokeita.
"Seulonnat ovat vapaaehtoisia", sanoo tutkijatohtori Mianna Meskus Helsingin yliopistosta. "Käytännössä valinta ei ole neutraali, koska seulontasysteemi on olemassa oleva järjestelmä, josta on vaikea kieltäytyä."
Meskuksen mukaan uusissa ohjeissa pyritään huomioimaan vanhempien tunteet ja tuetaan yksilöiden valinnan vapautta.
"Ohjeissa olisi hyvä olla myös vertaistietoa vammaisen lapsen kanssa elämisestä. Vasta silloin vanhempien valinnan mahdollisuus olisi todellinen",
hän sanoo.
Ruotsissa seulontaa ei tarjota automaattisesti kaikille, vaan sikiötutkimuksiin pääsee vain, jos äiti itse pyytää niitä.
"Ruotsalaiset haluavat, että tutkimukset ovat vanhempien tietoinen ratkaisu", vertaa
tutkija.
"Me suomalaiset olemme kuuliaisia auktoriteeteille, ja luotamme lääkärikuntaan ja äitiysneuvolaan. Otamme itsestäänselvyytenä kaiken neuvolan tarjoaman. Lääketieteen vaikeista eettisistä asioista myös keskustellaan vähän."
Sosiologi Meskus haluaa korostaa, että vammaisen lapsen syntymä on paitsi lääketieteellinen ja perhekohtainen, myös tärkeä yhteiskunnallinen asia.
"Minua järkytti se, kuinka itsekkäitä ihmiset voivat olla. Lapsen henki on vanhempien armoilla", Salla Lehto pohtii.
"Joskus lapsi syntyy ihan terveenä, vaikka ultran perusteella on odotettu sairasta lasta. Toisaalta ymmärrän, että joku voi päätyä vaikean elämäntilanteen vuoksi aborttiin, vaikka itse en sitä hyväksykään."
Meskus sanoo, että seulontoja perustellaan vanhempien mahdollisuudella välttyä sairaan lapsen syntymältä.
Kaikille suomalaisille halutaan myös tarjota tehokas ja
asiantunteva seulonta. Tavoitteena on lisäksi löytää riskiäidit ja ehkäistä sairauksia.
"Päämäärä ei ole sama kuin 1900-luvun alussa, jolloin haluttiin muokata kansakunnan perimää ennaltaehkäisemällä vammaisten, mielisairaiden ja tylsämielisten lisääntyminen. Nykyisten sikiöseulontojen yhteydessä korostetaan yksilöllisyyttä ja perheiden vapaan valinnan mahdollisuutta. Kuitenkin niillä on myös kansanterveydelliset ja taloudelliset tavoitteensa", Meskus sanoo.
Hänen mukaansa vaikea asia ei muutu helpommaksi sillä, että ratkaisu siirretään vanhempien ja perheiden tasolle.
"Tarvitaan yhteistä eettistä keskustelua, jossa maallikollakin on sananvaltaa."
