Oulun läänin taidetoimikunta on huolissaan alueen taiteen toimintaedellytyksistä. Läänin edustajien määrä taiteen keskustoimikunnassa ja valtion taidetoimikunnissa on laskenut viime vuodesta radikaalisti.
Taidetoimikunta kutsu maanantaina läänin kansanedustajat kuulemaan viime aikojen muutoksista.
Vuoden alusta alkaneella kolmen vuoden toimikaudella valtion taidetoimikunnissa on yhteensä kuusi jäsentä Oulun läänistä. Yhdenkään taidetoimikunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei ole Oulun läänistä.
Edellisellä kaudella valtion taidetoimikunnissa Oulun läänistä oli kymmenen edustajaa, joista yksi puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Taidetoimikuntien puheenjohtajat kuuluvat taiteen keskustoimikuntaan, ja heidän varajäseniään ovat varapuheenjohtajat. Lisäksi taiteen keskustoimikunnassa oli viime toimikaudella yksi oululainen asiantuntijajäsen.
Tälle toimikaudelle peräti kolmeen taidetoimikuntaan eli näyttämötaidetoimikuntaan, säveltaidetoimikuntaan ja valokuvataidetoimikuntaan ei ole kelpuutettu ainoatakaan jäsentä koko Pohjois-Suomen alueelta. Lisäksi Oulun lääni on jäänyt ilman edustajaa kirjallisuustoimikunnassa ja kuvataidetoimikunnassa. Molemmissa toimikunnissa on edustaja Rovaniemeltä.
Valtion taidetoimikuntien kokoonpanosta päätetään opetusministeriössä pääasiassa taidealan keskeisten järjestöjen esitysten perusteella. Taidetoimikunnat jakavat vuosittain muun muassa oman alansa taiteilija- ja kohdeapurahat sekä avustukset ja valvovat niiden käyttöä.
Yllätys kansanedustajille
Alueellisen näkökulman unohtuminen on ihmetyttänyt Oulun läänin taidetoimikuntaa erityisesti nyt, kun hallituksessa on kulttuuriministerinä keskustalainen Tanja Karpela. Taidetoimikunta pitää vallitsevaa kehityssuuntaa huolestuttavana.
"Jos tällainen kehityssuunta jatkuu, alueen innovaatiot ovat vaarassa. Lopulta tämä voi uhata koko kulttuurielämän edellytyksiä täällä pohjoisessa", Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja Vesa Kaikkonen sanoi.
Hallituspuolueidenkin kansanedustajille toimikuntien kokoonpanoissa tapahtuneet muutokset tulivat yllätyksenä. Kaikki paikalla olleet kansaedustajat olivat jokseenkin pöyristyneitä nykyisestä kehityssuunnasta.
"Tämä on ensimmäinen tilaisuus, jossa tämä tulee ilmi", kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk.) sanoi. Samalla hän esitti, että taidetoimikunnan olisi tullut ottaa yhteyttä alueen kansanedustajiin jo päätösten valmisteluvaiheessa.
Liisa Jaakonsaari (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan valtion taidetoimikuntien merkitystä päätöksenteossa: Kun pohjoinen näkökulma puuttuu toimikunnista, voi tämä vaikuttaa myös esimerkiksi apurahojen tai avustusten jakoon. Tätä kautta voi syntyä itseään ruokkiva kierre.
"Tällainen trendi vahvistuu herkästi", Jaakonsaari varoitti.
Rahatkin jäivät etelään
Vuoden 2004 budjetissa alueellisille taidetoimikunnille lisättiin rahoitusta lähes 500 000 euroa. Oulun ja Lapin lääneihin taiteenedistämismäärärahaa osoitettiin huomattavasti vähemmän kuin muihin lääneihin. Lisäksi Lapin määrärahan nousu on näennäinen, sillä lisäraha menee lähes kokonaan alueellisen elokuvasihteerin kuluihin.
Jo aiemmin Oulun ja Lapin läänin taidetoimikunnat sekä Oulun ja Lapin lääninhallitus olivat lähettäneet opetusministeriöön kirjeen, jossa ministeriön rahanjakoa kritisoitiin. Opetusministeriöltä tullut vastaus ei miellyttänyt taidetoimikuntaa eikä sen paremmin alueen kansanedustajiakaan.
Ministeriön vastauksen mukaan alueelliset erityispiirteet Oulun ja Lapin osalta on otettu huomioon vuoden 2004 määrärahojen jaossa.
Ministeriö ei esimerkiksi painota Barentsin euroarktisen alueen yhteistyötä muiden alueellisten taidetoimikuntien kansainvälisestä yhteistyöstä. Barents-yhteistyötä puolestaan korostettiin taidetoimikunnan kirjeessä alueen erityispiirteenä.
Hallinto remonttiin
Oulun läänin taidetoimikunta kiirehti hallinnon uudistusta, jolla alueellisten taidetoimikuntien hallinnointi siirrettäisiin yhden ministeriön alaisuuteen. Tällä hetkellä alueellisia taidetoimikuntia hallinnoi sekä sisäministeriö että opetusministeriö.
Matti Ahde (sd.) korosti omassa puheenvuorossaan veikkausvoittovarojen jakamista määräävän jakosuhdelain pikaista muuttamista. Hänen mukaansa kirjastojen rahoitus pitäisi siirtää veikkausvoittovaroista kokonaisuudessaan valtion budjettirahoituksen piiriin. Tämä vapauttaisi kymmeniä miljoonia euroja taiteelle, kulttuurille ja urheilulle.
Pohjoissuomalaisten taiteilijoiden asemaa pohdittiin myös monissa muissa yhteyksissä. Keskustelussa muistutettiin, että esimerkiksi viime viikolla päätetyistä 35 taiteilijaeläkkeistä ainoastaan kaksi tuli pohjoissuomalaisille taiteilijoille.
Edustajat lupailivat kukin tahollaan vaikuttaa voitavansa mukaan siihen, että tilanne muuttuisi jatkossa.
Vihreiden Erkki Pulliainen heitti vastuun erityisesti hallituspuolueille. Hänen mukaansa edellisellä vaalikaudella vihreiden ollessa hallituksessa myös alueellista tasa-arvoa pidettiin yllä nykyistä määrätietoisemmin.