Pulpettien kansilla vierii toinen toistaan kauniimpia muovihelmiä. Oppilaat metsästävät niitä sormillaan ja pujottavat ne paksuun rautalankaan. Syntymässä on kaunis kirjanmerkki äitienpäivälahjaksi. Liminkalaisen Tupoksen koulun 3A-luokka tekee töitä keskittyneesti. Minna Alakärppä, 20, seuraa tarkasti vierestä oppilaiden ponnisteluja. Hänen tehtävänään on auttaa, jos eteen tulee askarteluun liittyvä ongelma.
Alakärppä on harjoitellut kouluavustajan työhön tämän viikon alusta alkaen. Kohta edessä on kesä ja lomaa koulumaailmasta, mutta Alakärppä palaa luokkahuoneeseen ensi syksynä. Silloin häntä odottaa kouluavustajan pesti Tupoksen koululla.
Alakärppä tekee pestinsä niin sanotussa. avotyössä, sillä hänellä on downin syndrooma. Hän viihtyy työssään paremmin kuin hyvin ja ottaa tehtävänsä tosissaan. Hänelle on selvinnyt jo muutamassa päivässä, mikä on työn suola. "Oppilaat on kivoimpia."
Omat vahvuutensakin hän tietää jo. Askartelemisessa hän on hyvä, samoin silppujen siivoamisessa ja paikkojen järjestelemisessä. Koulun kannalta katsottuna ylimääräinen käsipari tulee tarpeeseen. Vilkkaassa koulutyöskentelyssä ei tahdo olla aikaa pitää varastoja järjestyksessä.
Se, että kehitysvammainen nuori palkataan kouluavustajan työhön, ei ole kovin tavallista. Tupoksen koulun rehtorin Maiju Junttilan muistin mukaan Limingassa ei ole koskaan aikaisemmin tehty vastaavaa.
"Tämä on hyvä juttu meille. Minna saa töitä ja me saamme apua. Siinä sivussa opitaan suvaitsevaisemmiksi ja huomataan, että samanlaisia ihmisiä tässä ollaan pienistä eroista huolimatta."
Toista vuottaan Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa opiskeleva Alakärppä keskittyy opinnoissaan hankkimaan eväitä itsenäiseen elämään ja työntekoon.
Ammatillinen erityisopettaja Arja Vatanen painottaa, että työnteon harjoittelu otetaan aina tosissaan, jotta taidot karttuvat. "Tavoitteena on myös se, että tavallinen työelämä oppisi kohtelemaan kehitysvammaista tasaveroisena aikuisena työntekijänä."
Avotyössä kehitysvammainen työskentelee yleensä aivan tavallisella työpaikalla, mutta ei itse tee työsopimusta työpaikan kanssa eikä toimi perinteisessä työsuhteessa.
Alakärpän kohdalla on tarkoitus toimia hieman toisin. Junttilan mukaan Limingan kunta solmii työsopimuksen suoraan hänen kanssaan. Hänelle maksetaan koulun budjetista niin sanottua työosuusrahaa - pientä palkkaa, joka on kuitenkin tärkeä lisä eläkkeeseen.
Työpestistään iloinen Alakärppä soisi töitä myös muille kaltaisilleen.
Ihan vain siksikin, että töissä on niin hauskaa.