On ihmisiä, jotka haaveilevat seikkailusta. Sitten on ihmisiä, jotka lähtevät. Minna ja Rami Syed lähtivät, kokivat ja palasivat. Nyt uskomaton matka Oulusta Kathmanduun on kirjoitettu kirjaksi.
Raahelaislähtöinen Minna (os. Kallela) ei Ramin tavattuaan hätkähtänyt miehen reissuhaaveita. Hän halusi mukaan moottoripyörän kyytiin matkalle, jonka määränpäänä ei ollut enempää eikä vähempää kuin Shangri-La – Onnellisten laakso Nepalissa.
Reissussa vierähti kahdeksan ja puoli kuukautta ja kilometrejä kertyi moottoripyörän mittariin 28 500. Uskomatonta matkaa seurattiin Ramin Easy-Rider-sivuston blogista, haukottiin henkeä huikaiseville kuville ja kärvisteltiin matkakuumeessa. Ihailtiin ja kadehdittiin – ja toivottiin, ettei pyörä suistuisi rotkoon maailman korkeimmilla maanteillä ja matkalaiset palaisivat elävinä takaisin.
Kesäkuussa tulee viisi vuotta siitä, kun Minna ja Rami kotiutuivat. Eilen juhlittiin Oulussa Ramin matkasta kirjoittamaa kirjaa Moottoripyörällä silkkitietä, joka vie lukijansa samalle reissulle, Silkkitien eteläistä haaraa Turkin, Iranin ja Pakistanin kautta Intiaan ja Nepaliin. Ja Kiinan, Kirgisian ja Kazakstanin kautta takaisin Suomeen.
Minna sanoo reissun vieläkin elävän omissa sisuksissa.
– Ja minä elän osittain siellä reissussa. Elementit sekoittuvat iloisesti. Olihan se matka jonkinlainen ”lifechanger”, muutosvoima, joka pani isompia elementtejä liikkumaan. Joku elinikäinen tauti siitä jäi, Minna sanoo.
Kumpikin piti matkan aikana kirjanpitoa kokemuksistaan. Rami luki Minnan päiväkirjat ja sai niistä muun muassa tarkennuksia paikkojen nimiin.
– Kirja oli tarkoitus tehdä kahdestaan, mutta olen onnellinen, että se on Ramin hengen tuotos. Kirjaa helpotti, kun blogia pidettiin koko reissun ajan eli pohja ja muistiinpanot ovat hyvät.
Kokemusten ja elämysten määrä matkan aikana oli laskematon.
Minna nostaa päällimmäiseksi Ohridjärven Makedoniassa.
– Siellä pidettiin ensimmäinen pidempi tauko. Paikka oli paratiisi ja ajoi alkumatkasta reissumoodiin.
Kreikassa mieleen painui lähtemättömästi uskomaton Meteoran luostarikaupunki.
– Maisemallisesti sitä ei edes tajua. Seisoin jossain kivellä ja haukoin henkeäni ja huusin. Samoin piti ihan konkreettisesti huutaa, kun mentiin Intiasta Nepaliin. Itkin ja huusin. Nousimme Himalajalle aivan pellon keskeltä, se oli huikeaa.
Intiassa parasta oli Diun aution tuntuinen saari. Myös Jodhpurin ”sininen kaupunki” oli uskomattoman hieno.
Matkustus suhteutti asioita.
Pakistanissa Minna katsoi polion kourissa riutuvia ihmisiä ja heidän valtavaa elämänhaluaan. Omat pienet ”ensimmäisen maailman ongelmat” kutistuivat hävettävän pieniksi.
– Olemme tosi mitättömiä ihmisiä loppujen lopuksi. Minä vastaan universumi -kapinoinnilla ei ole mitään väliä. Esimerkiksi kun Rami tappeli jostakin rajanylityksestä ja minä vahdin pyörää, ei siinä voinut kuin hengitellä ja katsoa miten universumi soljuu. Mikään ei ollut kontrollissani.
Minna toteaa ihmisten olevan maailmassa 99-prosenttisesti ihania ja avuliaita. Arkea eletään kaukaisissa maissa ehkä vielä positiivisemmalla vireellä kuin me täällä.
Matka vahvisti luottamusta siihen, että elämä kantaa.
– Ramin kanssa oli helppo matkustaa. Itsestäkin on tullut nyt enemmän sellainen ”mennäänpä käymään”-toimija. Liika varovaisuus on hioutunut.
Mikä meitä haaveilijoita sitten estää tekemästä saman – lähtemästä?
– Pelot. Lähteminen on kuitenkin vain järjestelykysymys. Eikä tarvitse välttämättä lähteä mihinkään kauas. Voi aloittaa läheltä, vaikka Virosta, jossa on uskomattoman hienoja paikkoja.
Oma asenne auttaa matkustaessa paljon. Kun ei mene sormi pystyssä neuvomaan ja opettamaan, saati tuputtamaan omaa kulttuuriaan, ovet avautuvat.
Kirja
Alun perin vitsinä heitetty ajatus ajaa moottoripyörällä Pakistaniin muuttui haaveeksi, kun netistä löytyi Karakoram Highway. Tie, joka ylittää Himalajan.
Matka vei Rami Syedin ja vaimonsa Minnan Nepaliin asti.
Reissu kesti reilut 8 kuukautta ja kilometrejä kertyi huimat 28 500.
Kirjan hienot valokuvat vievät lukijan mukaan huimalle matkalle Silkkitien eteläistä haaraa Turkin, Iranin ja Pakistanin kautta Intiaan ja Nepaliin. Ja Kiinan, Kirgisian ja Kazakstanin kautta takaisin.