Suomen työmarkkinajärjestelmä koki historiallisen ja tervetulleen muutoksen torstaina, kun valtioneuvosto nimitti Minna Helteen valtakunnansovittelijan virkaan. Helle on ensimmäinen tehtävään valittu nainen.
Viimeksi STTK:n edunvalvontajohtajana työskennellyttä Hellettä on kuvailtu pystyväksi naiseksi, jolla on vahva tahto ja kova työmoraali. Helteen sanotaan olevan parhaimmillaan taistelun tuoksinassa käyttämässä hyökkäystaktiikkaa, mutta valtakunnansovittelijana hän joutuu opettelemaan aivan toisenlaisen roolin.
Uudessa tehtävässä tasapuolisuus on valttia. Sovittelijan on taattava työmarkkinoiden toimivuus vaikeissakin olosuhteissa.
Valtakunnansovittelijan tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Työnantajien ja palkansaajien välisissä työehtoriidoissa tarvitaan usein nopeaa pelisilmää ja kykyä nähdä vaikuttimien taakse.
Toisinaan ei auta muu kuin lyödä nyrkkiä pöytään. Tosin jämäkkyyskin on osattava asetella sillä tavalla sopivasti, ettei osapuolille jää mitään hampaankoloon.
Helteen ensimmäisiin askeliin kuuluu hankkia toimintatavalleen laaja työmarkkinaosapuolten arvostus. Sitä ei voi ostaa kaupasta hyllytavarana, vaan uskottavuus rakentuu tulosten kautta.
Hellettä tukivat sovittelijan tehtävään SAK ja STTK. Hän ei ollut alkuunkaan työnantajapuolen ykkösehdokas. Varsinkin Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vastusti Helteen nimittämistä loppuun asti, työntekijäpuolelta samaten Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Näyttävästä vastahangasta tuskin jää traumoja kenellekään. Valtakunnansovittelijan valintaan kun on aina liittynyt tunnemyrskyjä ja ylilyöntejä.
Pääkirjoitus