Kerava Minna Canthin päivästä, tasa-arvon päivästä on tulossa uusi, vakiintunut liputuspäivä. Sisäasiainministeriö ilmoitti marraskuun alussa 2005, että 19. 3. merkitään vuodesta 2007 alkaen liputuspäiväksi almanakkoihin. Näin saadaan ensimmäinen naiselle omistettu liputuspäivä.
Minna Canth oli aikansa monitoiminainen: kirjailija, lehtimies, yhteiskunnallinen vaikuttaja, liikenainen ja myös seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja. Hän syntyi 19. 3.1844 Tampereella ja oli tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson.
Gustav Vilhelm Johnson muutti vuonna 1853 perheineen Kuopioon hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan sinne perustamaa Tampereen Lankakauppaa. Kuopiossa perheen tytär Minna eli Miinu kävi kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua.
Syksyllä 1863 Minna pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa opiskelemaan kansankoulunopettajaksi juuri perustettuun Jyväskylän seminaariin. Seminaariaikana hän otti käyttöön etunimen Minna.
Minna Johnsonin opiskelu keskeytyi syksyllä 1865, jolloin hän avioitui seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli.
Jyväskylän aikanaan Minna Canth alkoi kirjoittaa lehtiin. Lähinnä lehtiin Keski-Suomi ja Paijänne kirjoitetut artikkelit käsittelivät hänelle läheisiä aiheita kuten raittiutta, naiskasvatusta ja kansanvalistusta. Jyväskylässä ilmestyi myös Canthin esikoisteos Novelleja ja kertomuksia vuonna 1878.
Minna Canth jäi leskeksi syksyllä 1879. Hän muutti maaliskuussa 1880 lapsineen Kuopioon ja asettui asumaan lapsuudenkotiinsa. Äiti ja veli olivat hoitaneet lankakauppaa Minnan isän kuoleman jälkeen, mutta kesäkuussa 1881 kauppa siirtyi Minnan nimiin. Paria vuotta myöhemmin hän otti hoitaakseen myös samassa rakennuksessa sijainneen sekatavarakaupan. Minna Canthin perilliset jatkoivat Kuopiossa liiketoimia eri toiminimillä aina vuoteen 1974.
Lehtinaisten ykkönen
Minna Canth on merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija, suomalaisen realismin uranuurtaja. Hän on myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Canth julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä joukon lehtiartikkeleita ja puheita. Myös hänen kirjoittamiaan yksityiskirjeitä on julkaistu yli viisisataa.
Minna Canthin tunnetuimpia näytelmiä ovat Murtovarkaus (1883), Roinilan talossa (1885), Työmiehen vaimo (1885), Kovan onnen lapsia (1888) ja Papin perhe (1891). Näytelmiä esitetään edelleen aika ajoin maamme teattereissa. Kirjailija Canthin novelleista mainittakoon Köyhää kansaa (1886) ja Lain mukaan (1889). Neljästä näytelmästä ja yhdestä novellista on tehty myös kahdeksan elokuvaa, joista neljä jo mykkäelokuvan aikana. Elokuvista kuuluisimpia ovat Toivo Särkän ohjaamat Sylvi (1944), jonka pääosat näyttelivät Helena Kara ja Leif Wager, sekä Anna Liisa (1944). Vuonna 1956 Roland af Hällström ja Esko Töyry ohjasivat elokuvan novellista Lain mukaan.
Minna Canthin Kuopion koti, Kanttila, oli merkittävä kirjallinen ja aatteellinen keskus, jossa vieraili sen aikaisia merkittäviä kulttuurivaikuttajia. Canthia kiinnostivat ajassa liikkuvat virtaukset kuten työväenaate ja naiskysymys, raittius- ja rauhanaate sekä kieli- ja kansallispolitiikka. Hän oli uusien eurooppalaisten aatteiden välittäjä ja tärkeä mielipidevaikuttaja silloisessa Suomessa.
Minna Canth kuoli 12. 5.1897 vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle. Hautajaiset olivat suuri ja vaikuttava kansallinen surujuhla.
Katu neljässä kaupungissa
Minna Canthin henkistä perintöä on vaalittu ennen kaikkea Kuopiossa. Kuopion kaupunginkirjasto - Pohjois-Savon maakuntakirjasto kerää häneen liittyvää aineistoa. Kaupungin Korttelimuseossa on Minna Canthin huone. Kanttilassa, kirjailijan koti- ja liiketalossa, toimii kulttuurijärjestöjä. Myös puisto, koulu ja kauppakeskus on nimetty Minnan mukaan. Minna Canthin katu löytyy Kuopion lisäksi myös Helsingistä, Jyväskylästä ja Tampereelta. Canthin syntymän 160-vuotisjuhlavuotta vietettiin näkyvästi eri tapahtumin, jotka saivat myös valtakunnallista julkisuutta.
Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys on vuodesta 1994 tehnyt kolme aloitetta Minna Canthin syntymäpäivän saamiseksi liputuspäiväksi. Esitystä perusteltiin sillä, ettei yhdenkään naisen kunniaksi nouse lippu liehumaan vuosittain, edes tasa-arvon vuoksi!
Vuodesta 2003 alkaen sisäasiainministeriö on suositellut yleistä liputusta Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi 19. 3. Vuonna 2004 Canthin päivän liputus vaihtui suruliputukseen Konginkankaan bussionnettomuuden vuoksi.
Sisäasiainministeriö on esittänyt Yliopiston Almanakkatoimistolle Canthin syntymäpäivän merkitsemiseksi vuoden 2007 kalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Sitä odottaessa - Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi sunnuntaina liput salkoon!