Mink­kien uiminen utopiaa

Ruotsista kuuluu kummia. Pyhäjoen Yppärissä asuva Markku Kestilä pyörittelee kädessään matkapuhelintaan ja korjailee tämän tästä asentoaan kotinsa vihreässä nojatuolissa.

Kettu kourassa. Pyhäjokisen Markku Kestilän tarhoista löytyy tällä hetkellä vain kettuja, sillä uusi minkkikanta tulee taloon vasta heinäkuulla.
Kettu kourassa. Pyhäjokisen Markku Kestilän tarhoista löytyy tällä hetkellä vain kettuja, sillä uusi minkkikanta tulee taloon vasta heinäkuulla.
Kuva: Veli-Pekka Somero

Ruotsista kuuluu kummia. Pyhäjoen Yppärissä asuva Markku Kestilä pyörittelee kädessään matkapuhelintaan ja korjailee tämän tästä asentoaan kotinsa vihreässä nojatuolissa.

"Erittäin huolestuttava piirre, että ääriryhmät pystyvät kiristämällä ja niputtamalla asioita toisiinsa saamaan tällaista aikaan valtakunnan tasolla. Toivon todella, ettei Ruotsissa tehdä tällaista päätöstä, eikä siellä vielä ole päätetty mitään. Seuraamme tilannetta silti tarkasti", Kestilä muistuttaa.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry:n (STKL) varapuheenjohtaja puhuu lakiesityksestä, jonka Ruotsin hallitus aikoo antaa vuoden kuluttua. Lakiesitys sisältää tiukennetut vaatimukset minkkitarhoille. Minkeille pitäisi sen mukaan taata virikkeelliset olot, joihin kuuluu myös uintimahdollisuus.

"Ei Pohjoismaissa voida järjestää minkeille ympärivuotista uimamahdollisuutta. Minkit jäätyvät veteen kiinni. Jos ne käyvät 30 asteen pakkasella uimassa, niiden pitäisi voida kuivata itsensä lämpimässä paikassa. Luonnossa niillä on maahan kaivettu, rakennettu lämmin pesä", Kestilä kuvaa.

Tarhaaja uskoo, etteivät minkit edes kaipaa veteen, jos rehua annetaan tarpeeksi.

"Vesi on niiden elementti ainoastaan ruoan hankinnassa."

Jos lakiesitys menee Ruotsissa läpi, se käytännössä lopettaa minkkitarhauksen, sillä tarhauksesta tulee kannattamatonta. Taustalla on se, että Ruotsin vihreät hyväksyisivät merkittävät myrskytuhojen korvaukset metsänomistajille. Sosiaalidemokraatit antaisivat vastavuoroisesti periksi minkkitarhauksen lakien tiukentamisessa.

"Myötäelämme ammattiveljien puolesta tässä asiassa. Lakiesitys on huono signaali", Kestilä murehtii. Hän ei usko, että Suomessa voitaisiin missään olosuhteissa mennä vastaavaan.

"Tarhaustoiminnassa on mukana 1 500 yrittäjää ja kaikkiaan 10 000 ihmistä. Nämä ihmiset toimivat niillä alueilla, jossa työllisyystilanne on muutenkin vaikea. Tämä on merkittävä elinkeinohaara. Turkisten myynti on 180 miljoonan euron luokkaa", Kestilä luettelee.

Jos samanmoinen laki kuitenkin toteutuisi Suomessa, tarhaus loppuisi Kestilän mukaan kokonaan.



Suomen olot
säännösten mukaiset


Hänen mielestään minkkien häkkimitat ja elinolot täyttävät vaatimukset. Hän kuvailee suomalaista tarhausta laadukkaaksi, valvotuksi, uskottavaksi ja korkeatasoiseksi.

"Teemme eläinten eteen kaiken. Toiminta kestää kyllä päivänvalon. En tuomitse niitä, jotka eivät halua käyttää turkiksia. Vastustajiemme kanssa toivon avointa keskustelua ja pyrkimystä muuhun kuin yhden elinkeinon tuhoamiseen", latelee Kestilä, jonka isä tarhasi vuodesta 1944 alkaen.

Nyt Kestilän perheessä poika-Petri on ottanut vetovastuun. Kestilän yhdistetty minkki- ja kettutarha on keskikokoinen Suomen mittapuussa.

Tämänhetkinen hintapolitiikka huolestuttaa Kestilää, sillä siniketun nahasta sai viimeksi 43 euroa, kun tuotantokustannukset ilman yrittäjän palkkaa ovat 50 euroa. Sinikettua tuotetaan vuodessa lähes kaksi miljoonaa nahkaa ja se on tällä hetkellä liikaa. Minkin hinta on kohdallaan. Sen tuotantomäärät ovat rutkasti alle kahden miljoonan. Esimerkiksi Tanskassa tuotetaan 12 miljoonaa nahkaa vuodessa.

"Turkkeja löytyy jokaisen johtavan muotitalon valikoimista, mutta ehkä muoti vaatisi monipuolisempaa valikoimaa tarhaajilta", Kestilä miettii.

STKL:n vaikutusmahdollisuudet lisääntyivät, kun liitto hyväksyttiin mukaan Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon (MTK). Kestilä edustaa STKL:ää MTK:n valtuuskunnassa.

Ilmoita asiavirheestä