Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi keskiviikkoiltana peruskoulun uuden tuntijaon viimeisistä yksityiskohdista. Ministerit päättivät, ettei vapaaehtoisen A2-kielen arvosanaa tarvitse merkitä peruskoulun päättötodistukseen, jos oppilas ja hänen huoltajansa eivät sitä halua.
Näin turvataan se, ettei ylimääräisen kielen opiskelu alenna oppilaan keskiarvoa ja heikennä hänen mahdollisuuksiaan päästä toivomaansa jatko-opiskelupaikkaan. Uudistuksen toivotaan vähentävän A2-kielen opintojen keskeyttämistä.
Tuntijakoasetuksessa oli muutenkin sopimatta enää toisen pitkän vieraan kielen eli vapaaehtoisen A2-kielen opetuksen järjestäminen. A2-kieleen päätettiin opetusministeriön esityksen mukaan varata koko peruskoulun aikana 12 vuosiviikkotuntia, mutta kaksi vuosiviikkotuntia siirrettiin ylimmiltä luokilta kuuden ensimmäisen kouluvuoden ajalle. Näin lukujärjestykseen mahtuu yläluokilla paremmin esimerkiksi valinnaisaineita.
Kunnat päättävät itse, tarjoavatko ne A2-kielen opetusta. Tämän vapaaehtoisen pitkän kielen opiskelu lisää oppilaan kokonaistuntimäärää, eli opetusta ei voi esimerkiksi järjestää kokonaan valinnaisaineiden tuntikiintiöstä. Seitsemänneltä luokalta alkavia valinnaisaineiden tunteja voi kuitenkin osittain käyttää A2-kieleen.
Jo aiemmin oli sovittu, että äidinkieli ja kirjallisuus saavat uudessa tuntijaossa kaksi vuosiviikkotuntia lisää ja matematiikka sekä historia ja yhteiskuntaoppi yhden vuosiviikkotunnin molemmat. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa yhtä oppituntia viikossa vuoden ajan eli 38:aa oppituntia.
Tiukimmat neuvottelut ministeriryhmässä käytiin kuitenkin liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) esityksestä, jonka mukaan uuteen asetukseen olisi kirjattu eri aineiden opetuksen vähimmäistavoitteet.
Sekä oikeusministeriön että oikeuskansleri Paavo Nikulan tulkinnan mukaan ainekohtaiset määräykset kuuluvat kuitenkin Opetushallituksen eivätkä valtioneuvoston toimivaltaan, kerrotaan opetusministeriöstä.
Näin asetukseen tyydyttiin oikeuskanslerin läsnäollessa lisäämään ympäripyöreä pykälä, jonka mukaan Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelmien perusteissa määritellään ”ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan saavuttaa”.
Opetussuunnitelmien perusteita uudistetaan paraikaa alaluokilta alkaen. Uusiin perusteisiin ollaan jo kirjaamassa aiempaa tarkemmin, mitä eri oppiaineissa tulee koulunkäynnin eri vaiheissa käsitellä. Samalla määritellään ns. hyvän osaamisen kriteerit eli arvosanan kahdeksan vaatimukset.
Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii opetusministeri Maija Rask (sd) ja sen jäseniä ovat Heinosen lisäksi ministeri Suvi-Anne Siimes (vas), peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) ja puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.).