Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen saattaa olla vapaaehtoista jo ensi syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Abiturientit pääsevät valitsemaan, kirjoittavatko he ruotsin tai suomen kielen, jos sivistyspoliittisen ministerityöryhmän esitys etenee suunnitelmien mukaan.
Ministerityöryhmä aikoo esittää valtioneuvostolle ylioppilastutkinnon uudistamista ns. rakennekokeilun mukaiseksi. Esitys tehdään huolimatta ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) eriävästä mielipiteestä.
Asiasta kertoi opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) perjantaina eduskunnassa ministerityöryhmän kokouksen jälkeen.
Asiaa on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa mahdollisesti jo 7. huhtikuuta. Näillä näkymin asiasta joudutaan äänestämään.
Haatainen toivoo, että ehdotus etenisi niin pikaisesti, että se saataisiin jo pääsiäisen tienoilla eduskunnan käsittelyyn.
Ministerityöryhmään kuuluu Haataisen ja Enestamin lisäksi kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.). Karpela tukee Haataisen ehdotusta.
Keskustelua toisen kotimaisen asemasta
Rakennekokeilumallissa äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen ylioppilastutkinnon koe. Näin abiturientit voivat jättää kirjoittamatta esimerkiksi toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen. RKP on vastustanut uudistusta jyrkästi.
- Keskustelua käytiin tietenkin toisen kotimaisen kielen, erityisesti ruotsin kielen osuudesta ylioppilaskokeessa. Mutta tähän esitykseen päädyttiin, koska luvut osoittavat, että toista kotimaista kieltä ei valita kovin laajalti pois. Ylioppilaat siis kirjoittavat hyvin ahkerasti myös toista kotimaista kieltä, Haatainen kuvaili.
Haatainen viittaisi luvuilla opetusministeriön keskiviikkona julkaisemiin tilastoihin. Niiden mukaan viime vuonna noin 88 prosenttia kokeilulukioiden opiskelijoista valitsi ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen kokeen. Opiskelijoiden koevalinnoissa ei näytä tapahtuneen kahdeksan vuotta kestäneen kokeilun aikana merkittäviä muutoksia.
Tavoitteena on saada uudistus voimaan ensi syksynä. Haatainen kuitenkin arvioi, että asian käsittely voi viipyä eduskunnassa niin pitkään, että uudistus ehtii voimaan vasta kevääksi 2005.
Haatainen luottaa keskustan tukeen
Ministerityöryhmän päätös ei lähde eteenpäin yksimielisenä. Enestam sanoi kokouksen jälkeen, että ehdotus on mahdoton RKP:lle. Enestamin mukaan kyse ei ole ainoastaan toisesta kotimaisesta kielestä.
- Kyse on myös siitä, mikä on lukion perustehtävä jatkossa ja millä tavalla ylioppilaskirjoitukset heijastavat tätä perustehtävää. Jos se on yleissivistävää, niin huonosti siihen pääsee, jos voi valita vaikeimmat aineet pois, Enestam sanoi.
Enestam vakuutti, että esityksestä joudutaan vielä äänestämän hallituksessa. - Tästä äänestetään varmasti, jos esitys on tämän kaltainen, Enestam sanoi.
Enestamilta kysyttiin myös, onko ruotsin kielen pakko ylioppilaskirjoituksissa hallituskysymys RKP:lle.
- Kynnyskysymyksestä puhutaan aivan eri huoneissa, Enestam vastasi.
Haatainen uskoo, että asia etenee, vaikka äänestykseen jouduttaisiin.
- Asia on kuitenkin jo poliittisesti sillä tavalla hyväksytty keskustan ja sosiaalidemokraattien taholta. Tietysti jokainen hallituspuolue itse päättää valtioneuvostossa, että kuinka he käyttäytyvät, mutta tavallaan tästä ei ole muulla tavalla tietä eteenpäin, Haatainen sanoi.
Haataisen mukaan myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tukee ehdotusta. Haatainen on aiemmin korostanut, että rakennekokeilu on kestänyt jo niin pitkään, että sitä ei voi enää jatkaa. Kokeilussa on tällä haavaa mukana 57 lukiota. Valinnaisemman kokeen lukioissa loput kolme pakollista ainetta äidinkielen lisäksi valitaan neljän aineen joukosta, joita ovat toinen kotimainen kieli, reaali, matematiikka ja vieras kieli.
Ministeriryhmä teki päätöksensä samana päivänä, jolloin tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettiin ruotsin koe. Abiturientit kirjoittivat sen nyt mahdollisesti viimeistä kertaa pakollisena.
Lukiolaiset riemastuneita
- Olemme riemastuneita, että hyvää uudistusta viedään eteenpäin näin nopealla aikataululla: opetusministeri Haatainen on esittänyt uutta rakennetta jo syksyksi 2004. Viime viikon mielenilmauksemme, jossa 40 000 lukiolaista seisautti työnsä, ei kaikunut kuuroille korville, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Liisa Lähteenaho.
- Lukiolaiset ovat odottaneet tätä uudistusta jo kokeilun alkamisesta vuodesta 1995. Nyt toivomme sekä hallitukselta että eduskunnalta esityksen nopeaa käsittelyä, jotta uudistus ehtii voimaan syksyksi ja lukiolaiset saavat päätöksestä nopeasti tiedon. Syksyn kirjoituksiin on nimittäin ilmoittauduttava jo kesäkuun alussa.
Lue myös: