Kajaani Kainuun mallin yhtä keskeistä periaatetta, valtionapujen kokoamista yhteen pinoon maakunnan jaettavaksi ei saatane toteutetuksi. Eri ministeriöt pitävät kiinni omista rahahanoistaan. Muilta osin pääministeri Paavo Lipposen sinisen ajatuksen tuumailut etenevät valmistelussa.
Kainuun mallin etenemiseen paikan päällä tutustunut kuntaministeri Martti Korhonen harmitteli, ettei yhteistä rahoituskanavaa saada aikaan.
Riskisijoitusrahasto
Kainuun mallia valmistelevista alatyöryhmistä Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinopolittinen työryhmä jätti raporttinsa perjantaina. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen johtama työryhmä esittää alueellisen pääomasijoitusrahaston perustamista Kainuuseen. Sen pääoma, viisi miljoonaa euroa, kootaan maakunnasta ja loput julkisista lähteistä.
Kainuusta puuttuu alueellinen elinkeinorahasto. Maakunnallisen riskirahaston perustaminen ei ole kiinni Kainuun mallin toteutumisesta. Rahaston on tarkoitus aloittaa vuoden kuluttua.
Työryhmä esittää myös, että kokeilua sosiaaliturvamaksujen alentamisesta laajennetaan Kainuuseen. Virtasen mukaan laajennus ei ole budjetin kannalta ongelma. Kokeilu kokonaisessa maakunnassa Lapin ja saariston yksittäisten kuntien lisäksi antaisi osviittaa mallin toimivuudesta.
Lopullisen Kainuun malli-esityksen tekee kansliapäällikkö Juhani Perttunen kesäkuun lopussa. Hän kokoaa eri alatyöryhmien esityksistä keskeisimmät diktaattorin valtuuksin. Tarkoitus on, että nykyinen eduskunta ehtisi päättämään Kainuun mallista.
Perttusen esityksen pohjalta alkaa ministeriötyö ja valmista pitäisi tulla lokakuussa.
Kuntia kuullaan
Kainuun kunnille pidetään 10. kesäkuuta kuulemistilaisuus Kainuun mallin valmistelusta.
Perttunen luultavasti esittää kuulemisessa pohjaesityksen ja testaa, mitä mieltä kunnat siitä ovat. Kaikkea hyvää siihen ei voi ottaa, joten toimimme siihen suuntaan, että Kainuun kannalta merkittävimmät kärjet saataisiin hyväksytyiksi, maakuntahallituksen puheenjohtaja Olavi Pyykkönen (kesk.) kommentoi.
Maakunnallisen elinkeinopoliitiikan esitykset on Kainuussa helpompi niellä kuin sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä koskevat ehdotukset. KTM:n työryhmä ehdottaa, että Kajaanin seutukunnan elinkeinopolitiikkaa hoitamaan perustetaan yhtiö.
Kehys-Kainuu ei ole työryhmän mielestä luonnollinen seutukunta eikä siellä yhtiömalli toimisi. Kuhmoon työryhmä esittää elinkeinopalvelujen tarjoamista työvoimatoimiston kautta.
Pientä joustoa Kainuun mallin hyväksi ministeriöistä löytyy, samaan aikaan esityksensä jättäneen Kainuun elinkeinotyöryhmän vetäjä, TE-keskuksen johtaja Alpo Jokelainen sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriö on tähän asti antanut tukirahoja erissä pitkin vuotta, nyt ministeriö on luvannut maksaa tuet kertaeränä vuoden alussa. Ministeriö aikoo hajasijoittaa rahaliikennettään ja osa voidaan saada Kainuuseen. Luvattu on jo, että koko maan TE-keskusten hallintoa, esimerkiksi palkanlaskenta, siirretään Kainuuseen.
Kainuun TE-keskus saa esitysten myötä neljä uutta virkaa.
Koulutuskin yhteen
KTM:n työryhmä ehdotti myös toisen asteen ja peruskoulutuksen järjestämistä Kainuussa keskitetysti. Yksi vaihtoehto koulutuksen järjestäjäksi on Kainuun mallin mukaisesti vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.
Koulutuksen järjestäminen yhdestä paikasta vierastuttaa kuntia, samoin kuin perusterveydenhuollonkin. Olavi Pyykkönen kannattaa kumpaankin kahden askelluksen mallia, jossa annetaan lisävuosia ennen maakunnallisiin järjestelmiin siirtymistä.
Kunnat saisivat ensin järjestää palveluja naapurikuntien kanssa ja siirtymävaiheen jälkeen lyötäisiin palvelut yksiin. Nykyisellään kunnat järjestävät palvelut asukkailleen omien voimavarojensa mukaan, toiset pystyvät toimimaan paljon edullisemmin kuin toiset. Omat asiansa hyvin järjestäneet kunnat eivät halua maksumiehiksi eivätkä myöskään halua, että omat palvelut heikentyvät.
Jo nyt Ylä-Kainuun kunnat ovat yhteistyössä terveydenhuollossa. Ylä-Kainuu on sopiva kokonaisuus kuten Kajaanin seutukin, Sotkamo ja Kuhmo voivat sitten hankkiutua yhteistyöhön mitne parhaaksi näkevät, Pyykkönen sanoo.