Liikenne- ja viestintäministeriön Sonera-selvityksen antaneen ministeri Kimmo Sasin mukaan hallitus ei ole käsitellyt eikä neuvotellut Soneran umts-hankkeista.
Sasi kiisti maanantaina jyrkästi internetissä ilmestyneen kirjan väitteet siitä, että Sonera olisi saanut valtioneuvostolta luvan Saksan 3G-seikkailuihinsa. Sasi esitteli ministeriössä viime viikolla tehtyä selvitystä, jossa käytiin läpi kaikkien valtioneuvoston asianomaisten elinten kokoukset vuosina 1999–2001.
Sasin mukaan valtioneuvostossa ei missään kokoonpanossa, ei virallisessa eikä epävirallisessa, ole käsitelty Soneran umts-asioita. Myöskään liikenne- ja viestintäministeriössä asiat eivät Sasin mukaan olleet esillä internet-kirjassa esitetyllä tavalla.
"Valtioneuvosto ei missään kokoonpanossa ole käsitellyt Soneran umts-asioita, ei ole neuvotellut niistä eikä ole antanut minkäänlaisia ohjeita Soneran toimivalle johdolle eikä myöskään hallitukselle. On katsottu, että kyse on yhtiön toimivaltaan kuuluvasta operatiivisesta asiasta", Sasi kiteytti tiedotustilaisuudessaan.
Muutenkin Sasi tyrmäsi nimettömän kirjoittajan Sonera-kirjan väitteet. Sasin mukaan Soneran umts-hanketta johtanut varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ei esimerkiksi painostanut vuoden 2000 keväällä liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosta umts-lisenssien suhteen. Sasin mukaan Heinonen tapasi Relanderin vuonna 2000 vain yhden kerran, ei useasti, kuten internet-kirjassa väitetään.
Sasi ei myöskään hyväksy internet-kirjan väitettä, jonka mukaan Soneralla ei olisi ollut Relanderin alaisuudessa asianmukaista strategiaa.
"Veronmaksajat vahvasti plussalla"
Sasi muistutti tiedotustilaisuudessaan, että Suomen valtio on saanut Sonerasta moninkertaisen määrän rahaa siihen nähden, mitä yhtiöön on sijoitettu.
Valtio tienasi vuosina 1998–2000 Soneran osakkeiden myynnistä yli 6,6 miljardia euroa, minkä lisäksi valtio on saanut yhtiöstä yli miljardin verran vero- ja osinkotuloja. Toistaiseksi ainoa meno, mikä Sonerasta on valtiolle koitunut, on viimevuotinen reilun puolen miljardin euron suuruinen osallistuminen teleyhtiön osakeantiin.
Sonera onkin Sasin mukaan tuottanut Suomen valtiolle suhteessa enemmän kuin minkään muun Euroopan maan valtiollinen teleyhtiö.
"Totuus on se, että veronmaksajat ovat tänä päivänä Sonerasta vahvasti plussalla", Sasi kiteyttää.
Sasin mukaan Sonera ei suinkaan ole pörssikurssinsa laskun suhteen poikkeuksellinen teleyhtiö Euroopassa. Kaikkien merkittäviä umts-investointeja tehneiden operaattorien osakekurssit ovat laskeneet 3G-huutokauppojen jälkeen kymmeniä prosentteja. Soneran osakekurssi on pudonnut elokuusta 2000 yli 87 prosenttia, kun taas esimerkiksi France Telecomin kurssi on kärsinyt yli 89 prosenttia.
3G-huuma olisi vaatinut rohkeutta
Valtion omistajapolitiikalle Sonera-kohu on ollut Sasin mukaan hyvä oppitunti, josta on syytä ottaa opiksi. Sasi esitteli tiedotustilaisuudessaan laveasti lehtileikkeitä umts-huutokauppojen ajalta.
Usko seuraavan sukupolven matkapuhelinviestintään oli kaksi vuotta sitten koko maassa siinä määrin vahva, että Sasin mukaan Soneran investointisuunnitelmien estäminen olisi vaatinut liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinoselta (kok.) poikkeuksellista rohkeutta. Umts-kauppojen tuomitseminen jälkikäteen on Sasin mielestä helppoa, mutta 3G-huuman aikaan kriittiset puheenvuorot olivat vähissä.
Sasin rinnalla tiedostustilaisuudessa esiintynyt liikenneministeriön omistajaohjausyksikön päällikkö Samuli Haapasalo korosti, että umts-investointien estäminen olisi ollut epäsopivaa myös sikäli, että Soneran osakkeita innolla ostaneet sijoittajat sijoittivat rahansa nimenomaan voimakkaaseen kansainväliseen laajentumiseen tähtäävään teleyhtiöön.
Hänen mukaansa osakeantien myyntiesitteissä nimenomaisesti luvattiin, ettei valtiovalta puutu yhtiön operatiivisiin toimiin.
Sasin mukaan valtioneuvosto on täysin valmis käsittelemään Sonera-asiaa vielä eduskunnassa, mikäli selvitys katsotaan tarpeelliseksi.
"Jos eduskunta katsoo, että Sonerassa on tehtävä erityistilintarkastus osakeyhtiölain tarkoittamassa mielessä niin silloin sellainen tietysti tehdään", Sasi sanoo.
Erityistilintarkastus edellyttää Sasin ja Haapasalon mielestä kuitenkin selvästi täsmällisempiä tietoja epäillyistä rikkomuksista kuin mitä esimerkiksi internetissä julkaistussa Sonera-kirjassa esitetään.
"Nimetön nettikirja on pohjoismaisessa oikeuskäytännössä hieman heikko perusta toimenpiteille", Haapasalo toteaa.
Lue Sonera-selvitys (pdf-tiedosto)!
Soneran tilintarkastaja: Ei tilintarkastaja hae väärinkäytöksiä.