Pelkosenniemellä Lapissa kymmeniä lampaita tappaneen karhun elinpäivät saattavat pian olla luetut. Maa- ja metsätalousministeriön maanantaina myöntämän kaatoluvan myötä alettiin Luiron kylällä sijaitsevalla lammastilalla valmistautua karhujahtiin.
Ministeriö myönsi kaatoluvan pikaisesti, sillä on hyvin todennäköistä, että lammaspaistin makuun päässyt kontio vierailisi uudestaan aitauksessa ja aiheuttaisi lisävahinkoja. Alun perin karhulle saatiin kaatolupa jo viikonloppuna.
Luvan myönsi Koillis-Lapin kihlakunnan poliisilaitos. Poliisilain nojalla poliisiviranomainen voi myöntää lyhytkestoisen karhunkaatoluvan kiireellisissä tapauksissa suurten vahinkojen ehkäisemiseksi.
Maa-ja metsätalousministeriön myöntämällä luvalla lammaskatraan kimppuun käynyt karhu saadaan kaataa 12:nteen heinäkuuta mennessä lammasaitauksen sisäpuolelle.
Juhannuksen aikana tapahtunut lammaslauman joukkoteurastus on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Ilpo Kojolan mukaan hyvin harvinainen Suomessa. Hän kuitenkin pitää täysin luonnollisena, että karhu käyttää hyväkseen tilaisuuden hankkia helpon lammaspaistin karitsoineen.
"Karhun ei tarvitse olla mitenkään poikkeuksellisesti käyttäytyvä näin tehdäkseen", hän korostaa.
Nykyään suositeltavat luonnonlaitumet ovat karhujen ja muiden suurpetojen kannalta otollisia apajia. Metsässä sopivan kaukana ihmisasutuksesta oleva kotieläinlauma on melkoinen houkutus pedolle.
"Kyllä näissä tilanteissa petoriski on aina olemassa. Eläin, joka ei ole luonnonvarainen ja jolla ei ole villieläimen viettejä ja arkuutta, ei välttämättä osaa varoa karhua riittävästi", Kojola sanoo.
Karhulla sen sijaan on villieläimen arkuus tallella, ja siksi Kojola epäilee, että helpon saallin aiheuttamasta houkutuksesta huolimatta Pelkosenniemen karhu saattaa vältellä pyytäjiään.
"Jos kyseessä on arka ja tarkkavainuinen yksilö, niin se saattaa huomata ihmisen läsnäolon ja pysyä poissa."
Suomessa karhun tiedetään tappaneen lähinnä yksittäisiä lampaita ja tehneen toisinaan hyökkäyksiä poroaitaan. Sen sijaan Norjassa, jossa elelee noin 2,5 miljoonaa lammasta, karhujen hyökkäykset lammaslaumojen kimppuun ovat varsin yleisiä.
Norjassa karhukantaa pyritään pitämään aisoissa reiluilla kaatokiintiöillä. Karhukannan kovakätinen hoitokaan ei tee Norjan karhukantaa uhanalaiseksi, sillä ruotsalaiskarhujen visiitit Norjaan ovat yleisiä. -- Erityisesti nuoret urokset, jotka vaeltavat laajalla alueella, käyvät verottamassa Norjan karhukantaa, Kojola kertoo. Ruotsissa karhukanta on melko vahva, noin 2 000 yksilöä. Suomessa se on viime vuodet pysytellyt alle tuhannessa yksilössä. -- Koko maassa karhuja on 800--900, joista Lapissa 160--180. Koko poronhoitoalueella elää reilut 200 karhua, Kojola kertoo. -- Viime vuosina karhun tekemiksi ilmiotettujen porovahinkojen määrä on ollut laskussa, mikä sekin kertoo, että karhukanta on pysynyt melko vakaana.