Suomessa on erinomaiset edellytykset perustaa kansallinen geenipankki. Koko väestöä seurataan huolellisesti, ja kahdenkymmenen vuoden aikana sairaaloille ja kansanterveyslaitoksille on kertynyt miljoonia erilaisia kudosnäytteitä. Professori Mikko Hallman Oulun yliopistollisesta sairaalasta (Oys) pelkää kuitenkin uuden lainsäädännön hankaloittavan biopankkitoimintaa ja tutkimusta.
"Biopankkitoiminnan kehittäminen on nyt ajankohtaista ja hyödyllistä, kun ajatellaan suomalaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Uusilla menetelmillä saadaan käsitystä kansallisista terveysongelmista. Suuret, väestön kattavat näytteet helpottavat tautien selvittämistä", sanoo Hallman.
Biopankkien avulla väestöä voidaan tutkia yksityiskohtaisesti. Pienistä näytteistä selviää valtava määrä tietoa esimerkiksi sairastumisalttiudesta, perinnöllisistä sairauksista, vammaisuudesta ja kehitysviiveistä.
Virossa ja Islannissa jo tehty väestöselvityksen geenipankin toimintaa varten. Iso-Britanniassa 500 000 kudosnäytteen keräys aloitetaan tammikuussa. Suomessa kansallista geenipankkia ei ole, mutta Hallman huomauttaa, että jonkin verran meillä on samantyyppistä toimintaa.
"Keräys olisi kätevä toteuttaa. Meillä on jo nyt väestötasolla biopankkitoimintaa, jossa tutkitaan raskaana olevia naisia ja vastasyntyneitä", professori huomauttaa.
Oulun kansanterveyslaitokseen on vuodesta 1983 kerätty seeruminäytteitä raskaana olevilta naisilta maan kattavasti. Äimäraution varastoissa on 1,3 miljoonaa pakastettua näytettä.
Sairaaloilla on biopankkeja ja kudosnäytteitä, joita otetaan leikkauksen yhteydessä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Jokaiseen on oltava lupa eettiseltä toimikunnalta ja potilaalta tai hänen huoltajaltaan.
"Sairaaloilla on huomattavan monta erikoisalaa, ja kullakin niistä on omat tarpeensa näytteiden otosta ja ja säilyttämisestä. Lisäksi on patologisia näytteitä."
Hallman ennakoi mahdollisen uuden lainsäädännön mukana ongelmia lupa-asioissa.
"Pelätään, että näytteidenotto tehdään liian vaikeaksi. Se johtaa siihen, että tutkimuksia ei haluta enää tehdä", sanoo Hallman.
Biopankeissa on myös seulonnoissa otettuja näytteitä. Ministeriössä mietitään parhaillaan, voiko näytteitä käyttää tutkimuksiin kysymättä potilaalta itseltään lupaa. Nykylainsäädäntö toteaa, että kudosten uuteen käyttötarkoitukseen tarvitaan näytteen antajalta kirjallinen lupa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvittää geenipankkiin liittyviä käytäntöjä, epäselvyyksiä ja lainsäädännön muutostarpeita.
"Kysymykset liittyvät ihmisperäistä biologista materiaalia sisältävien näytekokoelmien tutkimukselliseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen, hallinnointiin, omistamiseen, potilaiden yksityisyyden suojaan ja muihin oikeudellisiin intresseihin", sanoo neuvotteleva virkamies Kimmo Pitkänen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää biopankin tiimoilta ensimmäistä kertaa kuulemistilaisuuden Helsingissä maanantaina. Työryhmän väliraportti julkistetaan joulukuun puolivälissä.