Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) pitää poliisien mahdollista menettelyä uusimassa teleurkintajutussa äärimmäisen vakavana asiana sekä säännösten rikkomisen että poliisitoiminnan yleisen uskottavuuden kannalta. Ainakin toinen epäillyistä poliisimiehistä oli ilmeisesti mukana myös Soneran ison urkintajutun tutkinnassa ja hoiti sen hyvin. Ministeri aloitti keskiviikkona selvityksen, joka jakautuu kahteen haaraan.
Toisessa poliisin ylin johto yhdessä krp:n päällikön Rauno Rannan kanssa selvittää, pitäisikö epäillyt poliisimiehet pidättää virasta asian syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn ajaksi. Ranta päätti virkasäännön mukaan hänen päätäntävaltaansa kuuluvassa asiassa keskiviikkona, että epäilty poliisimies saa jatkaa virkansa hoitamista. Toinen poliisimies on siirtynyt muihin poliisin tehtäviin.
"Tämä on 16 vuotta kestäneen virkaurani aikana ensimmäinen tapaus. Saamani selvityksen perusteella en nähnyt aihetta pidättää alaista viran hoidosta, koska kysymys on yksittäisestä tapauksesta ja lähinnä siitä, että muotoseikkoja ei oltu noudatettu kuten ehdottomasti olisi pitänyt", totesi Ranta.
Torniossa keskiviikkona vieraillut sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanoi, että lopulliset päätökset poliisien virasta pidättämisen suhteen tekee itse ministeri. "Päätöksenteko asiassa on nyt ennenaikaista, koska syyttäjä ei ole tehnyt omaa ratkaisuaan. Asia on sen kaltainen, että ratkaisun tekee ministeri."
Toista selvityshaaraa vetää sisäministeriön poliisiylitarkastaja Robin Lardot, joka tutkii, onko valvontakoneisto pettänyt.
"Selvitämme, onko järjestelmässä, ohjeistuksessa, koulutuksessa sekä laillisuusvalvonnassa aukkoja tai puutteita. Valvontaa on jatkuvasti kehitetty. Se perustuu keskitettyyn tietojärjestelmään, joka helpottaa valvontamahdollisuuksia", tiivisti Lardot.
Pakkokeinolain mukaan sisäministeriön tehtävänä on valvoa poliisin telekuuntelu- ja valvontatoimenpiteitä. Ministeriö antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä. Telekuuntelupäätöksiä tehtiin viimevuonna 1 253 ja - valvontapäätöksiä 1 676. Molemmat luvut ovat jo ylittyneet tänä vuonna. Telekuuntelu- ja valvontatietojen käyttö on sallittua vain tuomioistuimen luvalla ja isommissa rikosjutuissa. Pelkissä tunnistetiedoista selviää, mihin numeroon puhelimesta on soitettu ja mistä numeroista siihen on tullut puheluja. Niistä käy ilmi myös puhelimen sijainti soittohetkellä, mutta ei puhelujen sisältö.
Jutun tutkinnanjohtaja poliisien tekemiksi epäiltyjen tekojen osalta, Vantaan kihlakunnan syyttäjäviraston syyttäjä Jukka Haavisto on vaitonainen tapahtumista. Hän korostaa, että asian tutkinta on vielä kesken ja loppulausuntovaihe on meneillään. Syyteharkinnan asiassa tekee Helsingin kihlakunnan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa. Hän on pyytänyt asiassa lausunnon tietosuojavaltuutetulta, minkä jälkeen varsinainen syyteharkinta alkaa.
"Siihen ei mene kuukausia, koska tunnen jutun etukäteen", Pohjanoksa kertoi.
Virasto seuraa
Uusin jupakka syventää entisestään Soneran saamia kolhuja. Teleoperaattoreiden toimintaa valvovan viestintäviraston ylijohtaja Rauni Hagman suhtautuu kuitenkin luottavaisesti siihen, että uusia jupakoita ei ilmaannu.
"Lähestyimme kaikkia operaattoreita viime vuoden lopulla kirjeellä, jossa muistutimme heistä televiestinnän tietoturvasta ja -suojasta. Meillä on mahdollisuus puuttua yhtiön toimintaa kovillakin otteilla, jos toiminta on jatkuvaa ja törkeää. Mutta ei kai kukaan ajattele vielä, että nyt oltaisiin sellaisessa mittakaavassa. Virastossa uskotaan, että vastaavaa ei Sonerassa enää tapahdu."