Liikenne- ja viestintäministeriössä LVM:ssä hyväksytään, ettei siirtyminen kolmannen sukupolven (umts tai 3G) matkapuhelintoimintaan ole edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Jos kaikki olisi mennyt niin kuin lupia myönnettäessä maaliskuussa 1999 ajateltiin, monipuolisemmat 3G-puhelinpalvelut olisivat jo varsin laajassa käytössä.
Nyt vielä odotellaan, että palvelut saataisiin tarjolle jossakin muodossa syksyllä. Toisaalta välivaiheen tekniikka on tuonut aikaisempaa monipuolisempia palveluita.
"Mennään järkevästi pikku hiljaa eteenpäin", LVM:n viestintäverkkoyksikön päällikkö Antti Kohtala summasi.
Tilanne on jälleen tarkoitus käydä kertaalleen läpi luvan saaneiden operaattoreiden kanssa. Lisämaustetta siihen tuo yhden luvan todennäköinen siirtyminen pelkästään ruotsalaisen Tele2:n haltuun.
Sen on jatkossa vastattava yksin oman verkon rakentamisesta. Kohtala lupaa ministeriön ottavan tämän huomioon.
Operaattorit esittivät aikanaan ministeriölle suunnitelman, jonka mukaan ne rakentavat palveluita.
Palveluja ei ole saatu toivotusti liikkeelle, koska verkkoon tarvittavaa tekniikkaa ei ole saatu luvatusti markkinoille. Sama koskee puhelimia.
Kehää voi tarkastella myös toisin päin: puhelimiin ei ole katsottu olevan tarvetta, koska palveluitakaan ei ole olemassa.
"Emme ole vaatineet suunnitelmien toteuttamista prikulleen, koska laitemyyjien tarjoamat kolmannen sukupolven järjestelmät ovat vielä vähän epäkurantteja", Kohtala perusteli.
Suomessa Nokia on niin selkeä markkinajohtaja, että kunnon testauksiin päästäneen vasta siinä vaiheessa, kun Nokia saa ensimmäiset 3G-puhelimensa markkinoille. Syksyllä julkistettu 6650-puhelin on lupailtu myyntiin tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Osaltaan tilannetta on hidastanut eurooppalaisten teleoperaattoreiden velkaantuminen. Kun ne maksavat tolkuttoman kalliilla ostettuja toimilupia, rahaa ei liiennyt kehitystyöhön tai verkkoinvestointeihin.
Verkkoliittymissä omat pulmansa
Kohtalan mukaan teleoperaattorit rakentavat verkkoa koko ajan, mutta prototyypin tekniikalla ei kannata tehdä koko verkkoa. Se on kallista ja sellainen jouduttaisiin päivittämään pian uudelleen.
Hänen mukaansa ministeriö seuraa, ettei kukaan lopeta rakentamista. Yhtiöt itsekin tietävät, ettei rakentamisen siirtäminen hamaan tulevaisuuteen ole mahdollista. Muut ajavat helposti ohi.
Jo pitkään on ollut selvää, että seuraavan sukupolven matkapuhelinverkko rakentuu nykyisen gsm-verkon (2G) varaan. Sen toimintaa on jo vahvistettu sitä seuranneella tekniikalla. Näihin kuuluu esimerkiksi gprs. 3G-verkko rakennetaan ensin sinne, missä ihmisiä on eniten.
Eri tekniikan liittäminen toisiinsa ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Ohjelmajohtaja Martti Meisalo Radiolinjasta sanoi siitä syntyneiden haasteiden olleen alun perin arvioitua suurempia. Suomessa paineita lisää laaja alue, jolle verkko olisi saatava.
"Palvelujen ja yhteyksien pitää toimia katkeamatta myös silloin, kun asiakas liikkuu esimerkiksi autolla tai junalla ja siirtyy 3G-verkosta 2G-verkkoon tai toisinpäin. Yhteyksien katkeamattomuutta ei ole vielä pysytty riittävästi varmistamaan", hän selvitti.
Lisäksi tarjolla pitäisi olla puhelimia, jotka toimisivat erilaisissa verkoissa.
"Elämme hyvin pitkälle päätelaitteiden ja verkkovalmistajien ehdoilla ja heidän aikatauluihinsa sidottuna", Meisalo sanoi.
Vaikka tekniikka olisi tarjolla, siitä pitäisi olla riittävästi kokemuksia, jotta palvelun käyttäjät eivät pettyisi.
"Meidän on ensin päästävä itse testaamaan ja todentamaan. että palvelut toimivat", Meisalo sanoi.
Operaattorit katsovat, että yhteistyö viranomaisten kanssa on toiminut hyvin. Viime vuoden alussa niiden piti ottaa käyttöön testiverkot. Niissä kokeillaan kuuluvutta ja muita ominaisuuksia.
Keskustelua myös vaihtoehdoista
Euroopassa on keskusteltu myös mahdollisuudesta tarjota nykyistä monipuolisemmat puhelinpalvelut rakentamalla gsm:n päälle nopeampi edge. Se olisi eräänlainen verkon päivitys.
"Se voisi olla meidänkin kannalta hyvä ratkaisu. Jos umts ei koskaan rakennu reuna-alueelle, silloin reunanalueillakin saadaan paremmat palvelut, jos edge on nopeampi kuin gprs", Kohtala selvitti.
Siitä ratkaisut tekevät teleoperaattorit. Jonkinlainen yhteinen linjaus olisi löydyttävä, sillä yhden tai muutaman operaattorin palveluna se tulisi käyttäjille suppeaksi ja kalliiksi.
Kohtalan mukaan kokemukset gsm-verkon rakentamista ja käyttöönotosta osoittavat, että viranomaisten toiminnalle asettama peittovaatimus ei välttämättä nopeuta niiden toteuttamista.
"Kun niistä luovuttiin, verkkoa rakennettiin aikaisempaa nopeammin esimerkiksi Lapin tunturialueille. Palvelut haluttiin nopeasti myyntiin", hän sanoi.
Yhtä lailla on epäselvää, huomaako käyttäjä 3G-palvelujen alkuvaiheessa minkäänlaista eroa gsm-palveluihin.