Maa- ja metsätalousministeriö harkitsee lintuinfluenssan varalta suunniteltujen poikkeustoimien aikaistamista. Tämä tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun taudin vaarallista muotoa oli tavattu joutsenista Pohjois-Saksasta.
"Todennäköisyys lintuinfluenssan tulosta Suomeen muuttolintujen mukana kasvaa merkittävästi silloin, kun tautia tavataan joutsenten talvehtimispaikoilla Pohjois-Saksasta, Tanskasta tai Britanniasta", osastopäällikkö Matti Aho sanoi keskiviikkona. Tanskasta tai Britanniasta lintutautia ei ole toistaiseksi löydetty.
Poikkeustoimia koskevassa asetusluonnoksessa esitetään, että siipikarjan ulkonapito riskialueilla, noin 160:n kunnan alueella, kiellettäisiin maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Ministeriö kerää asetusluonnoksesta lausuntoja ensi maanantaihin asti.
Eläinlääkintäviranomaiset ovat jo saaneet yleisöltä ilmoituksia kuolleista linnuista, ja ministeriö toivoo edelleen ilmoituksia lintujen joukkokuolemista.
"Jos kymmeniä lintuja on kuollut, silloin haluamme aina tarkistaa sen, ettei kyseessä ole lintuinfluenssaa", Aho korosti.
Ahon mukaan toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että lintuinfluenssa olisi levinnyt luonnonlintuihin Suomessa. Aho muistutti, että nyt puhutaan eläintaudista, ei ihmistaudista. Lintuinfluenssaa on todettu toistaiseksi Euroopassa luonnonvaraisissa linnuissa, siipikarja on siltä toistaiseksi välttynyt.
Valmiussuunnitelmaa päivitetty
Aho arvioi keskiviikkona, että poikkeustoimia on luultavasti aikaistettava, koska vaarallista virustyyppiä on löydetty joutsenista. Ne kuuluvat kevään ensimmäisiin muuttolintuihin.
"Joutsenten päämuutto Suomeen ajoittuu maaliskuun puolivälin jälkeiseen aikaan, joten siinä suhteessa erityistä hengenhätää ei ole", Aho arvioi.
Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt myös valmiussuunnitelmansa lintuinfluenssan varalta. Kansliapäällikkökokous hyväksyy ne torstaina. Valmiussuunnitelmassa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet sen varalta, jos maassa epäillään tai todetaan lintuinfluenssaa tai muuta helposti leviävää siipikarjan tautia. Myös jokaisessa läänissä on valmisteltu vastaavat ohjeet.
Viranomaiset ovat sopineet jo aiemmin pitävänsä valmiusharjoituksen lintuinfluenssan varalta 9. maaliskuuta.
Nykyistä valmiussuunnitelmaa on täydennetty muun muassa henkilökohtaisen suojauksen osalta. Tiukimmat suojausohjeet koskevat eläinlääkäreitä ja muita, jotka joutuvat tekemisiin sairastuneen siipikarjan kanssa. Valmiussuunnitelmassa sovitaan myös virka-avun järjestämisestä, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi siipikarjassa.
Siipikarjatilat avainasemassa
Ahon mukaan lintujen sisälläpidon lisäksi siipikarjatiloilla on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa myöhemmin keväällä ja kesällä.
Ankka-, hanhi- ja strutsitiloilla on myös huolehdittava siitä, että lintujen ruokkiminen ja juottaminen tapahtuu niin, etteivät luonnonvaraiset linnut pääse niihin.
Lemmikkienkin turvallisuus huolettaa kansalaisia
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitokselle on tullut kymmeniä puhelin- ja sähköpostikyselyjä, joissa kannetaan huolta lemmikkieläinten turvallisuudesta, jos lintuinfluenssa leviäisi Suomeen, kertoi erikoiseläinlääkäri Christine Ek-Kommonen Eelasta.
-- Tuntuu siltä, että ihmiset ikään kuin yrittävät väkisin löytää keinoja, joilla virus voisi heihin tai heidän lemmikkeihinsä tarttua. Kyseessä on kuitenkin lintujen ja siipikarjan tauti, eivätkä kissat yleensä syö sorsia tai muita vesilintuja, muistuttaa Ek-Kommonen.
Thaimaassa tauti on tarttunut tiikereihin, kun niille oli syötetty lintuinfluenssaan kuolleita kanoja. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole raportoitu maailmalta yhtään tapausta, jossa lemmikkikissat tai koirat olisivat sairastuneet, puhumattakaan siitä, että tauti olisi siirtynyt lemmikistä ihmiseen. Ihmiseen ei ole siirtynyt tautia tiettävästi edes luonnonvaraisista linnuista, vaan ainoastaan siipikarjasta, toteaa Ek-Kommonen.
Linnunulosteet huolestuttavat myös kansalaisia. Ulosteita on aina syytä välttää, ja jos niiden kanssa joutuu kosketuksiin, on syytä peseytyä kunnolla. Virusten lisäksi niissä voi olla muitakin taudinaiheuttajia kuten salmonellaa. Toisaalta linnunulosteita on ollut lähes joka paikassa niissäkin maissa, joissa tautia on ollut enemmänkin, eikä ihmiset ole niistä tämän enempää sairastuneet, rauhoittaa Ek-Kommonen.
Yleensä ihmisten ei ole Ek-Kommosen mielestä syytä mennä kuolleita lintuja koskettelemaan. Yksittäisen kuolleen linnun voi kuitenkin haudata, kunhan ei koskettele sitä paljain käsin.
Kymmeniin kansalaisia huolettaviin ajankohtaisiin kysymyksiin löytyy vastauksia Eelan nettisivulta www.eela.fi/ajankohtaista.
Lue myös: