Työ- ja elinkeinoministeriö on keskittämässä rakennevarojen yli puolentoista miljardin euron potin rahoittajatehtävän neljälle maakunnalle.
Rahoituspäätökset ja vastuut voivat uudistuksessa siirtyä toiselle maakunnalle. Pohjois-Pohjanmaan liitossa esitystä vastustetaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilän mukaan laki mahdollistaa sen, että maakuntaliitot voivat tehdä rahoituspäätöksiä toistensa puolesta, jos niin päättävät.
Ohjelmajohtaja Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta huomauttaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen liittojen mielestä ylimaakunnallinen hallinnointi voisi olla korkeintaan rahoituskehysten seurantaa ja raportointia, mutta ei rahoituspäätösten tekemistä.
”Nyt käydään keskustelua siitä, mitä tehtäviä nämä koordinoivat liitot voivat tehdä. Asetus ei ole vielä valmis, eikä päätöksiä ole tehty”, Lintilä rauhoittelee.
Muutosta perustellaan hallinnon keventämisellä.
”Kaikki ei voi jatkua entisellään, sillä rakennerahastojen rahoitus vähenee neljänneksellä, ja hallintoon käytettävä rahoitus vielä enemmän”, Lintilä toteaa.
Maakuntaliitossa puolestaan kysytään, mihin ylimääräinen hallintoporras tarvitaan, kun yli 70 prosenttia koko maan rakennerahastovaroista kohdistetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen.
”Rahoitusvolyymi pohjoisessa on sen verran suuri, että päätösten erillinen keskittäminen kasvattaisi vain byrokratiaa ja monimutkaistaisi järjestelmää”, Keisanen toteaa.
Ministeriö ei Keisasen mukaan ota esityksessään huomioon alueellisia eroja. ”Rahoituksen keskittäminen sopii Etelä- ja Länsi-Suomeen, jossa rakennerahastovarat ovat vaatimattomia”, hän toteaa.
Koordinoiviksi liitoiksi on kaavailtu Pohjois-Karjalan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lapin liittoja.
Oulun ja Kainuun rakennerahastopäätökset siirrettäisiin muutoksessa Rovaniemelle, vaikka valmistelu jäisi alueellisiin maakuntaliittoihin.
Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliitoissa ministeriön kaavailemaa asetusta on ehditty epäillä lainvastaiseksi.
”Ministeriö ei valmistele asetusta, joka rikkoisi lakia”, Lintilä toteaa.’
