Uuden EU-ohjelmakauden toteutus on pahasti myöhässä, ja suurin syy siitä lankeaa uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle. Se on vastuussa isoista ongelmista kautta maan.
Eletään vuoden 2008 toukokuun alkupuolta, ja EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2007 alusta. Sen avulla toteutettavien projektien pitäisi olla parhaillaan täydessä käynnissä ja tarjota työtä yksin Pohjois-Pohjanmaalla sadoille ja koko Suomessa tuhansille ihmisille.
Sen sijaan maakuntaliitoissa ja muiden alueellisten toimijoiden konttoreissa tavaillaan huhtikuussa 2008 tulleita monimutkaisia ohjeita ja kokeillaan, jos uusi tietojärjestelmä EURA 2007 sattuisi jo toimimaan niin kuin pitäisi. Kaikki on ollut surkeasti myöhässä, ja aiheutuneet vaikeudet ovat olleet mittavia. Heijastusvaikutukset tuntuvat vielä pitkään, vaikka asiat lähtisivätkin jo sujumaan - mistä ei vielä ole ollut takeita. Päätösten saaminen takkuaa yhä.
Suomalainen alueiden kehittäminen on ollut vailla yhtä tärkeimmistä työkaluistaan, ja ongelmien alkusyy löytyy keskushallinnosta, tarkemmin sanoen uudesta ja uljaasta työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Osittain viiveen taustalla on se, että Euroopan komissio hyväksyi Suomen ohjelmatyön vasta syyskuussa. Komission myöhäinen aikataulu johtuu pitkälti kuitenkin siitä, että valtioneuvosto sai oman päätöksensä aikaan vasta viime helmikuussa. Alueet olivat hoitaneet oman osansa aikataulussa eli elokuuhun 2007 mennessä, ja valtioneuvoston käsittelyn piti kestää kaksi kolme kuukautta.
Kun Brysselin hyväksyntä tuli, ohjeistusten ja tietojärjestelmien olisi pitänyt olla Suomessa valmiina. Ne eivät olleet, mistä syntyi ainakin kahdeksan kuukauden tarpeeton viive entisten lisäksi.
Vastuullinen toimija Suomessa on Mauri Pekkarisen johtama työ- ja elinkeinoministeriö, jossa toisena ministerinä on Tarja Cronberg. Ongelmat ovat liittyneet tietojärjestelmän kehittelyyn, johon ei ole panostettu resursseja tarvetta vastaavasti. Ministeriön ulkopuolella eli alueilla elää kuitenkin myös vahva käsitys siitä, että uuden ministeriön muodostaminen kahden entisen yhdistelmästä on johtanut vastuun katoamiseen, kun virkamiehet ovat etsineet paikkojaan uudessa organisaatiossa.
Esimerkiksi Etelä-Suomen maakuntien liittouma jätti huhtikuussa kiukkuisen kirjelmän, jossa muun muassa todettiin näin: "Valmistelusta vastuussa olevien asiantuntemus mm. maakuntien liittojen päätöksenteosta ja aluekehityslain ja -asetuksen sisällöstä on ollut jostain syystä varsin puutteellinen."
Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi ihmetteli Kalevassa 3.5. sitä, millaisen byrokratian monimutkaisine hallintomalleineen keskushallinto on saanut aikaan. Eletään Suomen EU-jäsenyyden kolmatta ohjelmakautta, mutta asioiden hoito on vain mutkistunut.
Etelä-Suomen liitot muistuttavat, että komissio on kehottanut Suomea tutustumaan Portugalin hyvin toimivaan EU-tietojärjestelmään. Jostain oppia olisikin otettava, sillä tähänastinen esitys on ala-arvoinen. Jos uusi tietojärjestelmä joskus toimii kuten kuuluu, sen luvataan olevan hyvä. Silläkään varjolla ei silti voi hyväksyä nyt koettua viivettä.
Kyse ei ole Brysselin, vaan Helsingin byrokratiasta. Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta rakennerahastoasioissa on ollut Suomen alueiden kannalta vahingollista, sillä ohjelmakauden töiden olisi pitänyt päästä kunnolla vauhtiin jo ajat sitten. On sitä parempi, mitä enemmän alueet voivat hoitaa asiansa suoraan Brysselin kanssa.