Oikeusministeriö on vahvasti eri mieltä lakiuudistusten vaikutuksesta rikollisuuteen.
Se nojaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laajaan tutkimukseen, jota ministeriö pitää poikkeuksellisen vakuuttavana.
Tutkimuksen mukaan uudistukset eivät ole lisänneet varattomien tekemiä näpistyksiä eivätkä muitakaan sakkorikoksia. Ne ovat vähentäneet sakkovankien määrää noin 110--170:llä, mistä kertyy pitkällä aikavälillä noin 8 miljoonan euron vuosittainen säästö.
Tutkimuslaitos laskee uudistusten vähentäneen sakkorikosten yhteiskunnallisia kustannuksia arviolta 7 miljoonalla eurolla.
Kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikkö Jarmo Littunen huomauttaa, etteivät lainmuutokset koskeneet myymälävarkauksia, mutta silti ne lisääntyivät.
"Näpistyksiä koskeva muutos tuli pääosin voimaan jo vuonna 2007, mutta tuona vuonna näpistykset eivät lisääntyneet. Jos lainsäädäntö ohjaisi rikollisuutta, miksi se ei tehnyt sitä jo vuonna 2007?"
Littusen mukaan poliisin tietoon tulleiden myymälänäpistysten ja -varkauksien tilastollisen lisääntymisen yksi järjellinen selitys on se, että rikoksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin.
Muita syitä ovat Littusen mukaan taloudellinen taantuma ja ulkomaalaisten tekemien rikosten lisääntyminen.