Suomalaisten pelätään taas jäädä sivuun valtavan kaasukentän rakennustöistä. Venäläinen Gazprom valitsee maaliskuussa yhtiöt, joiden kanssa maailman suurinta kaasukenttää Shtokmania aletaan rakentaa Barentsinmerellä.
Pohjoissuomalaisten Barentsin asiantuntijoiden mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön pitäisi olla aktiivisempi, jotta myöhemmin jaettaviin pienempiin töihin pääsisivät myös suomalaiset.
Ministeriössä Shtokmaniin suhtaudutaan epäilevästi.
"Shtokman ei ole meidän pääkohteemme. Keskitymme enemmän Petshoran meren öljykenttiin", erityisasiantuntija Liisa Laiho sanoo.
Hän toimii Suomen ja Venäjän talouskomission alaisen mannerjalustatyöryhmän pääsihteerinä. Laihon mukaan Shtokmanilla ei ole vielä kiire.
Venäjän kaasuyhtiö Gazprom valitsee maaliskuussa vasta yhteistyökumppaninsa, minkä jälkeen alkaa jopa vuosien neuvottelu.
Pohjois-Suomessa ministeriön asenne harmittaa.
"Suomalaiset julkisen hallinnon panokset ovat aivan liian pieniä", toimitusjohtaja Seppo Laukka Steeldone Groupista sanoo.
Hän johtaa neljän suuren konepajan yhteisyritystä, joka pyrkii Barentsin markkinoille. Steeldone on perustanut yhteisyrityksen myös venäläisten kanssa. Myös johtaja Kim Wasama HeadConsulting Oy:stä sanoo, että näkee Luoteis-Venäjän irrallisena alueena, eikä äärimmäisen kiinnostavana työllistäjänä.
Norjan Snøhvit-kaasukentän työpaikat menivät Wasaman mielestä Suomelta sivu suun osittain tästä syystä.
"Norjassa valtiovalta lähti liikkeelle jo 80-luvun lopulla. Me havahduimme 2000-luvun vaihteessa", hän sanoo.
Hän epäilee, että nyt on käymässä samoin, kun Venäjällä rakennetaan kaksi kertaa suurempi kaasukenttä. Osastopäällikkö Henrik Räihä kauppa- ja teollisuusministeriöstä puolustelee valtion toimintaa Norjan kaasukentillä.
"Valtio teki siellä hyvin paljon. Meillä oli muun muassa Finpron toimisto Hammerfestissa", Räihä sanoo.
Hänen mukaansa suomalaiset eivät tulleet jälkijunassa, vaan Suomelta puuttuivat suuret yritykset, jotka olisivat voineet saada miljardiluokan urakoita tehtäväkseen.
"Kielitaito on suomalaisten esteenä"
Vapaita työntekijöitä Suomesta ainakin löytyisi. TE-keskusten tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan työttömyysprosentti vuodenvaihteessa oli 11,1 prosenttia koko maassa. Pohjois-Suomesta löytyisi 4 300 työtöntä rakennus- tai kaivosalan ammattilaista.
Norjalainen Anne Marie Kristensen välittää työntekijöitä Suomesta Norjaan. Kaasukenttien rakennusta läheltä seuranneena hän toteaa, että suomalaisilta puuttuu yksinkertaisesti kielitaitoa ja ymmärrystä toista yhteiskuntaa kohtaan.
"Suomessa ei ole ymmärretty ruotsin kielen merkitystä", Kristensen sanoo. "Norjassa on hieman yli kolmen prosentin työttömyys ja työvoimapula."
Kristensenin mukaan suomalaisilta palaa paljon rahaa hukkaan, kun kaasukentille ei haeta työvoimaa Norjaa paremmin tuntevien henkilöiden avulla. Hän on tarjonnut välitystehtävään itseäänkin.
"Pohjois-Suomen kunnat eivät halunneet satsata ihmisiin, jotka osaavat norjaa."