LUULAJA Norrbottenin pääkaupungissa Luulajassa näki lauantaina suomalaisia kaupoissa ja kaduilla, vaikka päivä oli tuiki tavallinen. Pohjoismaiden ministerineuvoston edustajia kaupungissa jatkuneeseen Nordenin Pohjoiskalottikonferenssiin odoteltiin silti turhaan.
"Ministerineuvoston yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa on joko sattumanvaraista tai olematonta", latasi Pohjola-Nordenin pääsihteeri Larserik Häggman.
Tavalliset ihmiset tutustuvat toisiin Pohjoismaihin ja sekä järjestöt että kunnat pitävät yhteyttä rajojen yli, mutta Häggmanin mukaan Kööpenhaminasta maiden virallista yhteistyötä johtava ministerineuvosto on hidas toimimaan.
Neuvoston sihteeristö on nopea Häggmanin mielestä vain kuluttaja- ja tasa-arvokysymyksissä.
Hän ei silti siirtäisi ministerineuvostoa pois Tanskasta, vaikka pohjoismaisten laitosten keskittyminen sinne huolettaakin. Suomessa on kuitenkin suurin pohjoismainen laitos, investointipankki.
Myös Suomen opetusministeriön kulttuurineuvos Veikko Kunnas kaipasi ministerineuvoston uusivan toimintaansa.
"On olemassa riski, että ministerineuvosto keskittyy liikaa ministeriöiden väliseen asiantuntijatyöhön", Veikko Kunnas huomautti.
Kulttuurirahasto toimii
Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallintoa on jo uusittu. Ny-kyään avustuksia saavat helposti juuri pienet kulttuurihankkeet, ja noin joka neljäs hakija saa tukea. Kolmen vuoden aikana rahasto on myöntänyt avustuksia noin 200 000 euroa. Pohjoismainen budjetti on sen sijaan noin 100 miljoonaa euroa, jossa summassa se on pysynyt jo vuosia.
Pohjoiskalottikonferenssissa puhutti myös yhteispohjoismainen televisio- ja radiotuotanto. Ruotsin Nordenin pääsihteeri Anders Ljungren kaipasi yhteispohjoismaista yleisradioyhtiötä.
Norjan Nordenin puheenjohtajan Berit Griebenowin mielestä Pohjoismaiden yleisradiot pitävät jo nyt jatkuvaa yhteyttä toisiinsa.
"On olemassa yhteistä lastenohjelmatuotantoa, ja yhteisiä filmejäkin on tehty", Griebenow sanoi.
Kulttuurineuvos Veikko Kunnaksen mukaan myös Pohjoismaiden neuvosto asettaa jo yhteisen ohjelmatuotannon hyvin korkealle tavoitteissaan.
Rajan yli vilkasta
Pohjoiskalottikonferenssin ilonaiheita lauantaina oli hyvin onnistunut suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten lukioiden hanke, joka tukee asumista ja ympäristöä maiden pohjoisosissa. Suomesta mukana olivat Pellon ja Utsjoen lukiot.
Utsjoen saamelaislukiota käyville Aleksi Ahlakorvelle ja Minka Haloselle muut pohjoismaalaiset ovat hyvinkin tuttuja.
"Norjalaisia käy meillä päivittäin. He tulevat sinne kauppaostoksille", Ahlakorpi kertoi.
Nuoret olisivat valinneet lukiossa norjan yhdeksi kieleksi, mutta opettajaa ei löytynyt. Saamea he ovat molemmat lukeneet pitkään. Keskiviikosta lähtien he ovat olleet muun muassa haaparantalaisten kanssa samalla leirillä.
Kaupungillakin huomasi, että tavalliset ihmiset matkustelevat kyllä naapurimaihin. Torniolaiset Jani Kuure ja Kari Ponkala olivat tulleet veneellä Luulajaan viikonloppua viettämään.
Lisää ystävyyskuntia
Norrbottenissa huomaa myös yhä merkkejä suomalaisasutuksesta. Esimerkiksi paikannimissä käytetään loppuliitettä -lax, joka tulee suomen sanasta lahti.
Pohjois-Ruotsin elinkeino- ja asutusrakenne muuttuu lähes identtisesti Pohjois-Suomen kanssa. Norrbottenissa esimerkiksi maitotilat ovat silti vähentyneet jo niin paljon, ettei maitoa riitä omiksi tarpeiksi.
Gällgivaren Nordenin puheenjohtajan Bertil Holmgrenin mukaan selkeitä ystävyyskuntia ja
-kyliä pitäisi silti olla enemmän. Pohjois-Ruotsissa 15 prosentilla kunnista on suomalainen ystävyyskunta, mikä ei hänen mukaansa riitä.