Opposition edustajat olivat tyytymättömiä ministereiden vastauksiin, miksi tuotantotukia pitäisi leikata eteläisen Suomen lisäksi myös Väli- ja Pohjois-Suomessa, vaikka investointitukia korotettaisiinkin samalla.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vältteli menemästä yksityiskohtiin asiassa, jossa ministeriön ja tuottajajärjestö MTK:n neuvottelut ovat kesken.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi pari tuntia puheita ja väitteitä kuunneltuaan, ettei ainakaan tästä keskustelusta ole ollut apua näihin neuvotteluihin. Vanhanen neuvoi miettimään nyt maltilla ja harkiten, mikä olisi viisain ratkaisu.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) viittasi siihen lähtökohtaan, että tukitasojen erot pidettäisiin samana maan eri osissa. Pääministeri Vanhanen kysyi, annetaanko Suomen sisälle syntyä suuren kynnyksen, kun Etelä-Suomeen tulee ensi vuodelle huomattavasti paremmat investointituet kuin muualle Suomeen.
Korkeaoja muistutti myös kauppajärjestö WTO:n säännöistä, joiden perusteella Suomessakaan ei pitkän päälle ole mahdollista pitää yllä litroihin ja kiloihin perustuvaa tukea.
Sitäkin suuremman väittelyn oppositio järjesti taannoisesta eteläisen Suomen kansallisia tukia koskevasta 141-ratkaisusta. Pertti Hemmilän (kok.) mielestä hallitus oli pettänyt lupauksensa neuvotella tukien jatkosta tinkimättä, ja tuloksena oli epäonnistuminen kaikilta osin ja nyt hallitus vähättelee tappiotaan.
"Menkää iltalypsylle Brysseliin", ministeri Korkeaoja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Toimi Kankaanniemi (krist.) kehotti.
Erkki Pulliainen (vihr.) myönsi, etteivät lähtökohdat tukineuvotteluille EU:n komission kanssa olleet lupaavat. Vaalitaistelussa tuli luvattua hoitaa asian kunnialla, mutta taktiikka petti ja neuvotteluissa pidettiin turhaa kiirettä, Pulliainen tutkaili menneitä.
Matti Kauppila (vas.) pohdiskeli, että jatkossa Suomen neuvotteluasemat ovat vieläkin heikommat, kun EU saa uusia jäseniä. Siksi olisi ollut tärkeää onnistua nyt mahdollisimman vähän.
Ministeri Korkeaoja oli jyrkästi eri mieltä. Tukiratkaisu on parempi kuin kaksi edellistä, Sen rakenne on nyt toinen ja sillä luodaan edellytykset tuen jatkolle. Korkeaojan mukaan nyt on myös löydetty yhteiset pelisäännöt sille, miten tulkinnanvaraiseksi sanottua 141-artiklaa jatkossa tulkitaan.
Pulliainen vastasi, ettei maatalouskomissaari Fischlerin kanssa tehdyillä välipuheilla ole mitään merkitystä sen pidempään kuin nykyisen komissiokauden ajan. Nykyisellä komissiolla alkaa viimeinen vuosi.
Perussuomalaisten Raimo Vistbackan mielestä leikkaamalla pohjoisen tukia hallitus petaa huonot lähtökohdat seuraaville tukineuvotteluille EU:n kanssa.
Myös keskusta haluaa varmuuden tukien jatkosta
Vailla huolta ei oltu myöskään keskustan piirissä. Suurin hallituspuolue edellytti ryhmäpuheessaan, että "Suomi varmistaa 141-tukiohjelmaesityksen käsittelyn komissiossa siten, että tukien maksu vuonna 2004 voi jatkua häiriötä ja että viljelijät voivat olla varmoja 141-tukijärjestelmän jatkosta vuoden 2007 jälkeen".
Eero Lämsän (kesk.) mukaan keskustan ryhmä pitää tärkeänä, että eri alueiden kokonaistukisuhteet pidetään nykytasoisena ja että Väli- ja Pohjois-Suomen oikeus 142-artiklan mukaiseen tukeen tulee säilyttää vähintään nykyisten maksuvaltuuksien mukaisena.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä oli ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n linjoilla, ettei nyt ole syytä leikata muita kuin 141-sopimuksessa edellytettyjä eli eräitä eteläisen Suomen tukia.
SDP:n ryhmäpuhuja Harry Wallin paheksui koko välikysymyksen tekemistä Väli- ja Pohjois-Suomen tuista. Wallinin mielestä osapuolet tarvitsevat nyt neuvottelurauhaa.
Keskustelu ei ollut kaikkien mieleen myöskään opposition riveissä. Vihreiden Rosa Meriläinen puuskahti, että iso osa oppositiosta on sortunut populismiin. Meriläisen mielestä tulevaisuudesta olisi nyt pitänyt keskustella eikä siitä, mitä joskus aikaisemmin kukin on sanonut.