Mi­nis­te­ri­kin pääsee esit­te­le­mään

Presidentti Tarja Haloselta ei olla riisumasta valtaa sotilaskäskyasioissa. Muutoksia sen sijaan on tulossa siihen, kuka mitkäkin asiat presidentille esittelee. Lakia ollaan muuttamassa niin, että puolustusvoimien komentajan yksinvaltaa leikataan. Jatkossa myös puolustusministeri pääsee esittelemään osan sotilaskäskyasioista presidentille.

_
_
Kuva: Markku Ojala

Presidentti Tarja Haloselta ei olla riisumasta valtaa sotilaskäskyasioissa. Muutoksia sen sijaan on tulossa siihen, kuka mitkäkin asiat presidentille esittelee. Lakia ollaan muuttamassa niin, että puolustusvoimien komentajan yksinvaltaa leikataan. Jatkossa myös puolustusministeri pääsee esittelemään osan sotilaskäskyasioista presidentille.

Tähän asti puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskela on esittelyt kaikki sotilaskäskyasiat presidentille. Puolustusministeri Seppo Kääriäisellä (kesk.) on ollut vain oikeus tai velvollisuus olla esittelyssä läsnä.

Muutoksella tähdätään siihen, että myös sotilaskäskyasioiden esittelymenettelyssä lisättäisiin parlamentarismia. Samalla vahvistetaan tietyt jo voimassa olevat hallintokäytännöt, kertoo asiaa pohtinutta toimikuntaa johtava ylijohtaja Marco Krogars puolustusministeriöstä.

Työryhmä piti torstaina asiaa koskevan ratkaisevan kokouksensa. Valmis mietintö on määrä luovuttaa puolustusministerille reilun viikon kuluttua.

Näin laki puolustusvoimista, johon sotilaskäskyasiat sisältyvät, pääsisi etenemään kohti eduskuntaa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) toivoo, ettei mutkia enää tule ja esitys saataisiin mahdollisimman pian. Hänen mukaansa lakiesitystä on viivyttänyt juuri vääntö siitä, miten työnjakoa sotilaskäskyasioissa uudistetaan.

Juhantalo pitää välttämättömänä parlamentarismin vahvistamista ja esittelyvallan laajentamista puolustusministerille. Enää ministeriä ei voi hänen mielestään pitää täysin sivussa.



Suomella aivan
oma päätösmalli


Juhantalo myös toivoo, ettei asiasta ryhdyttäisi nostattamaan eduskunnassa perustuslaillista kiistaa, muutoksessahan ei kajota mitenkään presidentin toimivaltaan.

Poliittisesti asia on kuitenkin herkkä ja siinä saattaa muhia riidankin siemen.

Suomen malli sotilaskäskyasioista päätettäessä on länsimaisittain tarkasteltuna poikkeava. Ainakaan missään lähiympäristössä ei ole vastaavalaista järjestelmää, Krogars toteaa.

Vielä oudompi tilanne oli vanhan valtiosäännön aikana. Silloin ministeri oli sotilaskäskyasioissa täysin sivussa. Vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain jälkeen puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus merkittävistä sotilaskäskyasioista päätettäessä. Muuten hänellä on läsnäolo-oikeus.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ministerillä on oikeus lausua käsityksensä esiteltävistä asioista tai vaatia niiden viemistä valtioneuvostoon.



Presidentin
valtaan ei kajota


Ylijohtaja Krogars korostaa, että toimikunta lähti valmistelemaan muutosta siltä pohjalta, että presidentin valtaan ei puututa. "Presidentti päättää myös jatkossa."

On tunnettua, ettei presidentin valtaoikeuksiin ole mahdollisuuskaan puuttua, sillä kolme suurinta puoluetta on sopinut, ettei valtaoikeuksiin kajota presidentin nykyisellä toimikaudella.

Sotilaskäskyasioissakin muutos koskee vain sitä kuka mitkäkin presidentille esittelee. Ministerin esiteltäväksi ehdotetaan tiettyä osaa. valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista. Tätä perustellaan sillä, että ne liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun. Lisäksi näissä asioissa on kytky puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja valtion budjettiin.

Sotilaallisesta näkökulmasta tärkeät asiat säilyvät jatkossakin komentajan esitellyssä. Sen sijaan valmiustilan kohottamiseen liittyvät asiat siirtyisivät ministerille.

Ilmoita asiavirheestä