Suomen kehitysyhteistyön tason nostaminen kansainväliseen tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta ei onnistu yhdessä hallituskaudessa. Näin arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) STT:lle.
Tänä vuonna Suomen kehitysyhteistyön määrärahat näyttävät jäävän alle 0,4 prosenttiin bruttokansantulosta. Ministeri Virolaisen mukaan tason nostaminen 0,7 prosenttiin olisi mahdollista kahden hallituskauden eli noin kahdeksan vuoden aikana.
YK:n tavoitteen 0,7 prosentin tasosta kehitysavussa ovat saavuttaneet aiemmin muun muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Britannia.
Kehitysyhteistyön kannatus korkeimmillaan 10 vuoteen
Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, ilmenee ulkoministeriön teettämästä mielipidetutkimuksesta. Viime vuoteen verrattuna kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut 5 prosenttiyksikköä. Luku on korkein yli kymmeneen vuoteen.
- Vuosien mittaan on havaittu, että mielipiteillä kehitysyhteistyön tärkeydestä on selvä linkki Suomen talouteen. Tämän vuosikymmenen alkupuolella, kun talous oli taantuman takia pitkään huonolla tolalla, oman maan polttavammat talousongelmat tulivat kehitysyhteistyötä tärkeämmiksi. Mitä paremmin meillä menee, sitä valmiimpia ihmiset ovat jakamaan rahaa kehitysyhteistyöhön, kertoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tutkimuksen tehneestä Taloustutkimuksesta.
Kehitysyhteistyön nykysuosioon vaikuttaa Rahkosen mukaan myös se, että epävarmuus maailmalla on lisääntynyt ja sodista ja kriiseistä saadaan entistä enemmän tietoa.
Koulutus kannattaa, suomalaiset katsovat
Suomalaiset myös uskovat koulutuksen voimaan. Vastaajat arvioivat selvällä enemmistöllä, että Suomella eniten annettavaa olisi koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Kysymyksessä ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta 37 prosenttia ihmisistä mainitsi koulutuksen omin päin.
- Suomalaiset katsovat, että koulutuksella voidaan saada aikaan pysyvää kehitystä ja saada kohdemaa pysyvästi jaloilleen sen sijaan, että pelkästään lievitettäisiin hätää. Tavallaan suomalaiset uskovat, että se olisi siirrettävissä, mitä koulutuksella on Suomessa saavutettu, Rahkonen arvioi.
Rahkosen mielestä spontaanien mainintojen runsaus todistaa kiistattomasti, että koulutus on suomalaisten mielestä "mahdottoman tärkeä asia."
- Tällainen inhimillisen pääoman vahvistaminen on modernia ajattelua suomalaisilta. Ajatus on, että kun koulutus saadaan kuntoon ja tytötkin kouluun, kaikki muut ongelmat väestönkasvusta alkaen lähtevät sitä kautta purkautumaan ja ratkeamaan. Enää suomalaisten mielikuva kehitysyhteistyöstä ei ole se, että tehdään kaivo ja viemäreitä savannilla sijaitsevaan kylään, Rahkonen kertoo.
Naiset ja opiskelijat erottuvat hieman
Kaiken kaikkiaan 15-39-vuotiaat vastaajat pitävät kehitysyhteistyötä tärkeämpänä kuin 40-79-vuotiaat, mutta erot ovat 5 prosenttiyksikön luokkaa. Aseman mukaan tarkasteltuna myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat opiskelijat ja koululaiset, joista 54 prosenttia pitää sitä erittäin tärkeänä ja 37 prosenttia melko tärkeänä.
Naisille kehitysyhteistyö näyttäytyy keskimäärin merkittävämpänä kuin miehille: naisista 92 prosenttia ja miehistä 83 prosenttia pitää sitä tärkeänä.
Selvästi myönteisimmät asenteet kehitysyhteistyötä kohtaan löytyvät vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n äänestäjiltä. Muita äänestäjiä kielteisemmin siihen suhtautuvat ainakin perussuomalaisten kannattajat: perussuomalaisista 71 prosentille kehitysyhteistyö on tärkeää.
Sinisten kannattajia vastasi kyselyyn niin pieni määrä, ettei heidän tulostaan voi yleistää tilastollisesti.
Perussuomalaiset ja vihreät samaa mieltä eri syistä
Sekä perussuomalaisten että vihreiden äänestäjistä vain 28 prosenttia on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä. Monessa muussa kysymyksessä vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat asenteiltaan vastakkaisissa ääripäissä.
Tutkimuspäällikkö Rahkonen arvelee, että tässä kysymyksessä puolueiden kannattajat lukevat saman kysymyksen eri kulmista.
- Perussuomalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön lähtökohtaisesti kielteisemmin, perusteltiinpa sitä millä tahansa. Vihreät taas suhtautuvat mitä myönteisimmin kehitysyhteistyöhön, mutta eivät halua pakolaiskriisin ehkäisemisen olevan sen päätavoite. Ihmisten auttaminen siksi, etteivät he tulisi tänne, voi monista heistä kuulostaa ikään kuin perussuomalaiselta perustelulta, Rahkonen sanoo.