Keskusta elää vaikeita aikoja. Presidentinvaalit ottivat niin koville, että etenkin toisen kierroksen mainingit mylläävät vielä jäsenistön sielussa.
Kuntauudistus hiertää välejä hallituksessa. Kehysneuvotteluissa eurojen sijaan tuli vain lupaus euroista.
Pääministerin lähettämien tekstiviestien saama julkisuus pian avioerouutisten jälkeen suututtaa tai surettaa jäsenistöä.
Ja vain vuoden päästä on eduskuntavaalit! Onneksi sitä ennen on aihetta juhlaan: satavuotias puolue juhlii Oulussa kesäkuun toisena viikonloppuna.
Onko keskustalla kriisi? Kulttuuriministeri Tanja Karpela ei halua puhua suoranaisesti kriisistä, mutta murroksesta kyllä. Hänen mielestään puolue on jämähtänyt paikoilleen.
Eikä näin ole käynyt vain keskustalle, vaan myös monelle muulle puolueelle. Yhteiskunta on muuttunut ja nyt olisi aika puolueidenkin muuttua, elää ajassa, eikä vanhoissa kuvioissa.
Unelmien ja päätösten ero on aina suuri. Siksi ministeri Karpela neuvoo keskustan jäsenistöä realismiin.
"Jos kentän toivomukset ovat ylimitoitettuja ja epärealistia, silloin voi vain pettyä", Karpela huomauttaa. Hän tietää, että esimerkiksi EU-päätökset ovat hitaita prosesseja, ja neuvottelijoilla on täysi työ viestiä kentälle missä mennään ja miksi näin tehdään.
Tällä Karpela viestittää tukeaan pääministeri, puolueen puheenjohtaja Matti Vanhaselle.
Yhteisen edun nimissä
"Pääministerin on oltava kokoava voima. Hänen on pystyttävä neuvottelemaan rakentavasti, hänen on ajateltava yleistä ja yhteistä etua, eikä hän saa olla salakähmäinen tyyppi", selventää Karpela.
Diktaattoria ei keskusta hänen mielestään suinkaan kaipaa, vaan uudentyyppistä johtajaa, joka kuuntelee, keskustelee, eikä sanele mitä tehdään.
Juuri nämä ominaisuudet Karpela löytää Vanhasesta. Hän toivoo epäilemättä, että myös harmistunut kenttäväki ymmärtäisi, missä ajassa nyt eletään. "Politiikan toimintakulttuurissa eletään muutosta ja murrosta. On vanhan linjan poliitikkoja ja uusi tapa tehdä politiikkaa."
Vanhanen edustaa Karpelan mielestä uutta suuntaa. "Minä pidän parempana nykyajan johtajuutta." Eli siis Vanhasen malli on Karpelankin malli.
Puhuessaan keskustan tilasta Karpela viittaa mielellään ja pariinkin otteeseen Suomen Kuvalehden viikko sitten julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan Matti Vanhasta pidetään luotettavimpana ja yhteistyökykyisimpänä puoluejohtajana.
"Hän nousi aivan omaan luokkaansa. Se on selkeä merkki siitä, että kun 160 tekstiviestimerkistä on käyty kiivastakin keskustelua, ovat kansalaiset osanneet erottaa tärkeät asiat hömppäjutuista."
Karpela puuskahtaa vähän yllättäen ja yllättävän tiukasti: "Ja sitä paitsi sulkakynälläkö niitä viestejä pitäisi kirjoittaa? Mikä vika tekstiviesteissä sitten on?"
Reipastukaa!
Tanja Karpela neuvoo keskustan jäsenistöä reipastumaan. Hän tarjoilee hyvää itsetuntoa surkuttelun ja hautajaistunnelman sijaan.
Ja itsekritiikki olisi Karpelan mielestä nyt paikallaan. "On mietittävä mitkä ovat asioita, joita pitää erityisen vahvasti nostaa esiin ja millä profiililla."
Karpelan mielestä yksi ihmiskunnan kannalta tärkeä, mutta keskustassa erimielisyyttä aiheuttava asia, on ympäristökysymykset.
"Mun mielestä keskustan pitää vaaleihin mentäessä ehdottomasti vahvemmin nostaa esiin ympäristökysymyksiä. Kun puhutaan ilmaston muutoksesta, Kioton sopimuksesta ja energiapolitiikasta, yksikään itseään kunnioittava puolue ei lähde vaaleihin, eikä ylipäätään voi toimia ilman vahvaa ympäristöpolitiikan linjausta."
"Otin esimerkiksi tämän, koska kaikilla puolueilla on painolastinsa, niin myös keskustalla."
Karpelalle on selvää, että suurissa puolueissa ei olla kaikista maailman asioista samaa mieltä, mutta yhteinen linja pitää silti olla.
Hänelle ympäristökysymykset tuntuvat olevan nyt erityisen lähellä sydäntä. Hän käyttää haastatteluajasta valtaosan juuri tämän kysymyksen pohtimiseen: hän palaa siihen aina uudestaan.
"Puolueen pitää pystyä tekemään vahvempaa ympäristöpolitiikkaa, sillä pitää olla vahvempi ekologinen näkemys, vahvempi vastaus siihen mitä tapahtuu. Globaali-ilmiö kuten ilmastonmuutos vaikuttaa elinkeinoelämään, se vaikuttaa kaikkeen, se on niin kokonaisvaltaista", Karpela melkein saarnaa.
Keskusta on jättänyt kulttuuriministerin mielestä suuren mittaluokan kysymykset aivan liian vähälle huomiolle. Hän haluaa, että nyt tehdään rohkeita linjauksia, vaikka ne eivät aina miellyttäisikään.
"On ollut perinteisempää, että keskitymme taloudellisiin kysymyksiin, mutta jos ilmastokysymyksistä ei ole linjauksia, tulee päivä, jolloin on turha puhua enää taloudellisista kysymyksistä."
Karpela ei halua Suomen jäävän tuijottamaan mitä muut maat tekevät ennen meitä "sillä mielellä, että pitäisikö meidänkin mahdollisesti tehdä jo jotain".
Vastuu on otettava
Kulttuuriministeriä on jäänyt selvästi painamaan myös laki hedelmöityshoidoista. Se on tuskallinen keskustalle, mutta Karpelan mielestä myös muille puolueille.
"On lakiesityksiä, jotka eivät tunne puoluerajoja, mutta herättävät suuria tunteita."
Karpela alkaa puhua lainsäätäjän vastuunkantajan roolista kiperissä kysymyksissä. "Lainsäätäjän on otettava huomioon yksilön hätä."
Hän puhuu erilaisuudesta ja siitä, kuinka pitää olla rohkeutta viedä sellaisiakin asioita eteenpäin, jotka vaativat toisilta sulattelua. "Yhteisen edun kannalta nämä ovat tärkeitä asioita, joita on vain rohjettava viedä eteen."
Kesän kynnyksellä keskusta kokoontuu Ouluun 100-juhlakokoukseensa, jossa ajatuksia tuuletetaan ja paineita puretaan puoluesihteerin vaalissa, kun muitakaan ei ole tiedossa.
Kisa käydään näillä näkymin pääministerin talouspoliittisen neuvonantajan Mikko Alkion ja Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarmo Korhosen välillä. Alkiota pidetään cityliberaalina. Korhonen tunnetaan kovana järjestöjyränä, jolla on 40 000 euron budjetti kisaa varten.
Puheenjohtaja Matti Vanhaselle ei odoteta vastaehdokasta.
Kansanedustaja Kauko Juhantalo on tosin esittänyt, että keskusta menisi vuoden päässä oleviin eduskuntavaaleihin varapuheenjohtaja, ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paula Lehtomäen johdolla.
Karpelalle asia on selvä: a) Paula Lehtomäki on hyvä ja b) Vanhanen jatkaa puheenjohtajana, mutta se ei tarkoita etteivätkö muutkin voisi näkyä.