Poliittiset valtiosihteerit tulevat ensi vuoden alusta yhdeksän ministerin avuksi, vaikka oppositiossa istuva kokoomus käänsi takkinsa nurin vastustaa niitä nyt turhana joukkoja ja rahojen tuhlauksena.
"Perusteet vastustukselle eivät ole oikein hyvät. Kokoomus ajoi itse edellisessä hallituksessa valtiosihteerijärjestelmää, mutta huonommalla mallilla. Nyt ne virheet on korjattu", sanoo valtiosihteeri Risto Volanen, joka johti asian valmistelua.
Viranhaltijalla ei pidätysoikeutta
Hallitus hyväksyi poliittiset valtiosihteerit budjettineuvotteluissaan. Asiasta annetaan lakiesitys normaalina budjettilakina eduskunnalle, joka sanoo viimeisen sanan.
Hallituspuolueiden voima riittää järjestelmän hyväksymiseen.
"Päällimmäinen kokemus tästä on se, ettei ole ollut vapaa-ajan ongelmia", kertoo valtioneuvoston kansliaa johtava ja pääministeriä avustava Volanen. Hän on nyt ainoa puhtaasti poliittisesti nimitetty valtiosihteeri.
Volanen korostaa, että valtiosihteereistä ei tule virkamiesten tai kansliapäälliköiden päällystakkeja.
"Valtiosihteeri on ministeriä avustava, edustava ja tälle poliittisessa vastuussa oleva virkamies, joka hoitaa ministerin määrittämät tehtävät."
Volasen mukaan edellisen hallituksen hanke kompastui eduskunnassa juuri siihen, että valtiosihteereistä aiottiin tehdä hallinnon päällystakkeja.
Heillä olisi ollut pidätysoikeus linjahallinnon ja jopa kansliapäällikön päätöksiin ja ottaa ne päätettäväkseen itse.
"Tässä suhteessa on tehty merkittävä korjaus. Valtiosihteerillä ei ole pidätysoikeutta. Hän ei voi puuttua linjahallinnon päätöksiin tai sekaantua hallinnon työskentelyyn, kun se valmistelee ja toteuttaa lain mukaisia asioita."
Rooli riippuu
ministeristä
Poliittiset valtiosihteerit ovat riippuvaisia ministerien luottamuksesta. Heidän painopainoarvonsa punnitaan sillä, millaisia tehtäviä ministerit heille antavat.
"Jos valtiosihteeri ottaa kannan, hän tavallaan sitouttaa ministerinsä siihen, koska edustaa ministeriään. Toisaalta, jos ministeri ei ole ole tyytyväinen valtiosihteerinsä, luottamuksen menettäminen riittää perusteeksi tehtävän jättämiseen ", Risto Volanen kuvaa valtiosihteerin roolia.
Varaministereitä poliittisista valtiosihteereistä ei tule.
"Varaministerijärjestelmä aiheuttaisi aivan uuden asetelman. Pitäisi pohtia parlamentaarista vastuuta ja tarkastella perustuslakia. Nyt vastuuketju on selkeämpi. Ministeri vastaa eduskunnalle ja valtiosihteeri ministerille", Volanen kertoo.
Valtiosihteereiden toimenkuva vaihtelee ministerin ja hänen antamisensa tehtävien, ministerin tilanteen ja ministeriön erityispiirteiden mukaan, Volanen toteaa.
Hänen mukaansa ministeri ja valtiosihteeri muodostavat ikään kuin "taisteluparin". Ministeri voi lähettää valtiosihteerinsä täyttämään havaitsemaan tarpeita tai aukkoja.
Valmistelu vie yhä enemmän aikaa
Valtiosihteereitä on haikailtu jo 1960-luvulta. Miksi hanke eteni juuri nyt?
Volanen vastaa, että jo puhdas ministerien ajankäyttö ja mahdollisuus syventyä asioihin riittävästi puoltavat poliittisia valtiosihteereitä.
"Poliittinen valmistelu, johtaminen ja yhteistoiminta käy yhä vaativammaksi, monimutkaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Sille saadaan paljon tehoa lisää, kun mukana on tällainen vaativan tason avustava henkilö", hän puolustaa järjestelmää.
Volasen mukaan on tärkeää, että neuvotteluvaiheessa riittävillä valtuuksilla olevat henkilö pystyy hoitamaan asioita ministerin puolesta.
"Ministerien kansainväliset velvoitteet vain kasvavat. EU:n laajennuttua ministerillä on jo 25 kollegaa, joihin pitäisi pystyä pitämään hyvää yhteyttä joko suoraan tai heidän esikuntiinsa. Myös EU:n perustuslaki siirtää toiminnan painopistettä ministerineuvostoon päin. On mahdollista, että neuvostossa jopa äänestetään. Tällöin hyvä reaaliaikainen yhteydenpito tulee Suomen etujen ajamisen kannalta entistä tärkeämmäksi", Volanen perustelee uusien virkojen tarvetta.
Myös kotimaassa eri hallinnonalojen välinen vuorovaikutus on entistä tärkeämpää. Volasen mukaan tätä edellytetään hallituksen politiikkaohjelmissakin.
Valtiosihteeri on myös linkkinä sille, että kansalaisnäkökulma pääsisi hallinnossa paremmin esiin.
Lopullinen piste
piilonimityksille
Risto Volanen torjuu puheet siitä, että yli 7 500 euron kuukausipalkkaa ja oman sihteerien saavilla valtiosihteereillä vain paisutettaisiin poliittista virkajärjestelmää. Hänen mukaansa se päin vastoin selkiyttää tilanteen, tuo jäsenkirjat avoimesti näkyviin ja lopettaa piilonimitykset.
Samalla kuopataan lopullisesti poliittisten neuvottelevien virkamiesten nimitysmahdollisuus.
Volanen kertoo, että yksi syy järjestelmän uudelleen esiin nostamiselle oli se, että nykyhallitukseen alkoi ilmestyä turhan monta neuvottelevaa virkamiestä, vaikka hallitusneuvotteluissa ministerien politrukkien määrä oli rajattu 27 erityisavustajaan.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vihelsi tämän pelin poikki ja kielsi nimittämästä lisää neuvottelevia virkamiehiä, jotka tosiasiassa olivat poliittisia avustajia.
Sellainen ehti pesiytyä neljään ministeriöön: työ,- sisä- opetus- sekä kauppa- ja teollisuusministeriöön.
"Poliittisesti nimitettyjen neuvottelevien virkamiesten tehtävä lopetetaan sitä mukaan kun määräajat umpeutuvat. Sikäli he saavat potkut, että tehtävää ei voi jatkaa. Järjestelmässä on ollut porsaanreikä ja sitä on käytetty. Ministeri on voinut nimittää neuvottelevan virkamiehen alle vuoden ajaksi ja uusia pestin", Risto Volanen toteaa.
Hän lisää, että hallinnossa työskenteleville valtioneuvoston nimittämille neuvotteleville virkamiehille ei tapahdu mitään. He pysyvät.
"Ero virkavastuulla olevan virkamiehen ja esikuntavastuussa olevan, ministeriä avustavan poliittisen valtiosihteerin välillä tehdään selväksi", Volanen sanoo.