Tulevana viikonloppuna taltioi New Yorkissa asuva oululaissyntyinen pianisti Mika Rännäli, 32, Oulun Tulindbergin salissa Leevi Madetojan (1887-1947) koko pianotuotannon.
Äänitys tapahtuu kahdessa live-konsertissa, joissa molemmissa kuullaan kaikki 33 Madetojan pianokappaletta.
"On kumma, ettei kukaan pianisti ole aiemmin ryhtynyt tähän urakkaan, vaikka Madetojan pianotuotanto on niin ainutlaatuista ja omaperäistä. Hän säveltää hiljaisuutta kuunnellen, herkästi, hellästi ja intiimisti", Rännäli arvioi.
"Oulussa Jouko Tötterströmin oppilaana soitin ensimmäiset Madetojan pianokappaleet ja tykästyin niihin siltä istumalta. Ihmettelin jo silloin, miksi Madetojaa ei esitetty enemmän konserteissa ja miksi levytyksiä ei ollut saatavilla. Toivoin salaa mielessäni, että joskus tulevaisuudessa pääsisin itse levyttämään hänen teoksiaan."
Made ja oja
Selitystä oululaissäveltäjän paitsioon jäämiselle ei tarvitse kaukaa hakea, jos muistaa, miten 1970- ja 1980-lukujen ns. edistyksellisissä musiikkipiireissä Madetojan kaltaisia kotimaisia romantikkoja vielä katseltiin nenänvartta pitkin.
Ennen kuin Madetojan mainetta ryhdyttiin professori Erkki Salmenhaaran (1941-2002) rohkaisemana aktiivisesti palauttamaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, oululaissäveltäjän nimi assosioitui etupäässä mateeseen ja ojaan.
Tarkimmat kansatieteilijät keksivät vielä erottaa nimestä 'tojan' eli kalanpyydyksen.
Vasta 1990-luvun lopulla voitiin Suomessa ryhtyä puhuman todellisesta Madetoja-buumista, vaikka YL:n kokonaislevytys Madetojan mieskuorolauluista oli julkaistu 1990-1991 ja Juha-oopperan levytys vuonna 1988.
Vuonna 1997 Madetojan oopperat pääsivät todella näkyvästi julkisuuteen, jopa kansainvälisesti, kun parikymmentä vuotta hyllyllä maannut Juha nähtiin Oulun oopperassa ja RSO vielä levytti epävirallisen kansallisoopperamme Pohjalaisia.
Suunnilleen samoihin aikoihin Oulun kaupunginorkesteri kapellimestarinaan Arvo Volmer aloitti voimallisen Madetoja-kuvan tuoreistamisen hänen orkesterimusiikkinsa levytysten kautta.
Sopraano Helena Juntusen ja baritoni Gabriel Suovasen kokonaislevytykset Madetojan yksinlauluista ilmestyivät 2002.
Moneen käyttöön
"Levylleni tulevista kappaleista valtaosaa voi pitää helminä, suorastaan miniatyyrien mestariteoksina. Laajin kokonaisuus, Yrjö-veljen muistolle sävelletty Kuoleman puutarha -sarja vuosilta1918-21, kuuluu ehdottomasti parhaiden suomalaisten pianoteosten joukkoon kautta aikojen", Mika Rännäli analysoi.
"Kuoleman puutarhaa olen soittanut Madetojan sävellyksistä useimmin ulkomailla. Se on aina otettu erittäin hyvin vastaan. Yllättävän monesti ihmiset ovat konserttien jälkeen tulleet kiittelemään teosta."
Madetojan pianomusiikki karttaa itsetarkoituksellista virtuositeettia, vaikka tekniikkanumeroitakin hänen monisäikeiseen tuotantoonsa mahtuu. Sopivia kappaleita löytyy niin kotitarvesoittajille kuin ammattilaisillekin.
"Sävellykset on kaiken lisäksi kirjoitettu sillä tavalla, että ne näyttävät helpommilta kuin ne todellisuudessa ovat. Madetoja säveltää yllättävän epäpianistisesti. Ehkä tämä on kappaleiden intiimin luonteen lisäksi ollut vaikuttamassa siihen, ettei niihin ole aikaisemmin toden teolla tartuttu", jatkaa Rännäli.
"Minullakin on kulunut paljon aikaa sen miettimiseen, millä kädellä mitäkin soitetaan, koska Madetojan ajattelutapa on niin orkestraalinen. Hän on musiikillisesti tinkimätön; soittaja saa painiskella materiaalista syntyvän kitkan kanssa."
Inspiraatio yleisöstä
Kaikkiaan Mika Rännälin Madetoja-levylle siis tulee 33 pianokappaletta tai teoksen osaa. Opuksia on yhdeksän, yksi teos ilman opusnumeroa ja kaksi sovitusta.
Koko levytyksen kesto on reilut 70 minuuttia. Tamperelaisen Alba-levymerkin kustantama cd saataneen kauppoihin ensi syksynä.
"Nelisen vuotta sitten esitin idean sekä Alballe että Ondine-yhtiölle, ja Alba sanoi ensimmäisenä kyllä. Päädyin Albaan myös sen takia, että yhtiö on toiminut Madetoja-yhteistyössä Oulun kaupunginorkesterin kanssa", selvittää Rännäli.
"Madetojan pianokappaleet soveltuvat hyvin live-äänitykseen. Saan inspiraatiota yleisön ja itseni välille syntyvästä jännitteestä. Haluan että levylle tallentuu tämä tietty henkinen tila. Äänitystilanne edellyttää tietysti hiljaisuutta, mutta yleisön ei myöskään tarvitse olla huolissaan mahdollisista narahduksista tai pikku yskänpuuskista. Konserttien jälkeen 'paikkaamme' nämä kohdat, kuten nykyään on live-äänityksissäkin tapana."
Madetoja ja Mika -konsertit alkavat Oulun musiikkikeskuksen Tulindbergin salissa lauantaina 15.5. kello 18 ja sunnuntaina 16.5. kello 14.