Eläkkeellä oleva palomies Pekka Hedman on ylpeä vuosimallin -77 ministään. Menopeli on kestänyt tuulet ja tuiskut ja sillä on ajettu siinä missä uudemmillakin vehkeillä pitkin Eurooppaa.
Vastikään Hedman kävi mininsä kanssa Tanskan Roskildessä, missä järjestettiin minifriikkien miitinki. Kilometrejä reissussa kertyi 3 500.
Hedman kertoo minin herättävän nostalgisia muistoja nuoruusvuosilta. "Ensimmäinen autoni oli vm -61 mini ja sitä seurasi toinenkin, 850 kuutioinen auto, vm -64. Pitkän tauon jälkeen 1999 ostin nykyisen minini."
Autourheilua harrastavan miehen mielessä elävät toki muistot legendaarisista ralliautoilijoista. Se oli aikaa, kun Flying Finns, Rauno Aaltonen ja Timo Mäkinen voittivat molemmat mineillään Monte Carlon rallin. Innostus jäi päälle.
Arvokasta, yli 20 000 mummon markkaa maksanutta autoaan Hedman entisöi vuoden. Kesäautona toimiva, 1 300 kuutioinen mini on "lievästi virkistetty".
Miniharrastajien kattojärjestö on esikuviensa mukaisesti Mini Club Flying Finns ry. Yhdistys ja paikallisosastot järjestävät kesän aikana useita tapahtumia, mutta myös ulkomaisiin tapahtumiin Hedman ottaa innolla osaa. Tanskan lisäksi mies on käynyt muun muassa Virossa. Tänä kesänä ajettu 7 000 kilometriä ei ole mikään huono saldo.
Tanskan matka oli Hedmanille hieno kokemus. Itse festari järjestettiin 25.--29. heinäkuuta, ja paikalla oli 788 miniä ympäri Eurooppaa. Ohjelmassa oli kilpailuja, myyntitori, minien arvosteluja ja erikoisuuksien esittelyjä.
"Suomesta meitä miniharrastajia oli mukana kaksikymmentä, minä ainoana oululaisena. Kilpailuissa palkittiin turkulainen minin omistaja, jonka vuosimallia -69 edustava auto vakuutti arvostelijat alkuperäisyydellään. Siinä ei ollut mitään lisälaitteita."
Kesätapahtumat eivät Hedmanin osalta Tanskan reissuun lopu, sillä ensi viikonloppuna hän suunnistaa Ahvenistolle, Hämeenlinnan seudulle historiikkiluokan autokilpailuihin.
Jokainen toki tietää, että mikään käytännöllinen auto mini ei ole. Ahdaskin se on, mutta Hedman onkin poikamies, joten tilaa jää sopivasti vain etupenkin viereen.
"Onhan tämä aika meluinen auto ja maavara on pieni. Sadesäällä huurteenpoisto ei tahdo onnistua", hän myöntää. Mutta pienet ylimääräiset rytinät eivät menoa hidasta, sillä minillä on yksinkertaisesti mukava ajaa.
"Se herättää hilpeyttä ja juttukaveri löytyy taatusti joka parkkipaikalta", Hedman kehuu. Bensaa auto kuluttaa yhdeksän litraa satasella.
Se, joka tunnistaa itsensä miniharrastajien sukulaissieluksi, löytää auton itselleen parhaiten netin kautta. Myös Saksasta tuodaan paljon minejä. "Hinnat ovat tosin nousseet. Kohtuukuntoinen mini maksaa noin 10 000, Suomessa 5 000--10 000 euroa. Huonokuntoisesta saa tietysti halutessaan työmaan itselleen ja hintakin on halvempi."
Yksi haave Oulun seudun miniharrastajilla on. "Tänne olisi ehdottomasti saatava oma paikallisosasto. Turussa ja Tampereella toiminta on aktiivisinta, mutta aina ei viitsi lähteä ajamaan etelään.
Pub Graalissa, Saaristonkatu viidessä työskentelevä Tapani Hilli on myös miniharrastaja. Hedman ja Hilli toivovatkin, että kaikki mineilystä kiinnostuneet kävisivät ilmoittautumassa ja jättämässä yhteystietonsa Graaliin. Oulun kaduilla on nimittäin nähty liikkuvan ainakin 10--15 miniautoilijaa, ja tämä porukka olisi mukava saada saman pöydän ääreen, miehet toivovat.