Oulu "Ryhmis ei oo tyhmis", lauloi murkkuikänen Samuli Edelmann 1982. Biisi oli ihan oma tekemä, ja se juhlisti Ryhmäteatterin uutta näyttämöä Pengerkadulla Helsingissä.
Ryhmis ei tosiaan oo tyhmis. Se on käynyt läpi jo useita taiteellisia sukupolven vaihdoksia ja on yksi maan kiinnostavimpia teattereita.
Taas Ryhmäteatterissa rytisee. Vuodesta 1997 teatteria johtivat Esa Leskinen ja Mika Myllyaho. Mutta kun Myllyaho valittiin Suomen Kansallisteatterin johtajaksi, Ryhmiksen etulinjaan nousi uusi kolmikko. Johtotroikkaan kuuluvat nyt ohjaaja Esa Leskinen, valosuunnittelija Tomi Tirranen ja oululaislähtöinen näyttelijä Juha Kukkonen.
Troikalla on vastuu kolmesta näyttämöstä: Pengerkadun 300- ja Helsinginkadun 380-paikkaisesta teatterista sekä Hyvän Omantunnon linnak-keen kesäteatterista Suomenlinnassa.
"Se oli iso muutos pienelle teatterille, kun yht'äkkiä toimittiinkin kahdella näyttämöllä ja lisäksi kesäteatterissa, joka on kaikista isoin. Kauppakorkeakoulussa hankitusta talousosaamisesta on ollut ensimmäistä kertaa hyötyä."
Ryhmäteatteri on Suomen suurin ei-laitosteatteri.
Potkua bändeistä
Lassinkallion lukion kasvatti Juha Kukkonen ei heilunut Oulussa teatterilavoilla. Mutta tänään heiluu, kun hän jutustelee ja tulkitsee Leonard Cohenin kappaleita Teatteri Riossa.
Teatteri imaisi miehen Kauppakorkeakoulusta, kun hän oli jo viittä vaille valmis maisteri. Liittyminen Ylioppilasteatteriin oli lopullinen niitti. Sitten Kukkonen pyrki viisi kertaa Teatterikorkeakouluun - ja pääsi.
Oulun-ajan esiintymiskokemukset tulivat bändimaailmasta.
"Opettelin ensin soittamaan rumpuja ja sitten kitaraa - piti päästä sinne eturiviin. Pelasin jalkapalloa ja soitin bändeissä San Diego ja Southbound", Kukkonen muistelee.
Cohenin kaveri
Tänä iltana lavalla on Juha Kukkonen, mikki ja kitara.
"Tein ensin lauluillan Minä ja Jacques, jossa lauloin Jacques Brelin kappaleita. Siitä tuli yllättäen suosittu ja esitin sitä pitkään", Kukkonen kertoo.
"Sitten näin Hämeenlinnan kaupunginteatterin Cohen-esityksen Tänä iltana kaikki hyvin. A.P. Sarjanto oli kääntänyt kolmisenkymmentä Cohenin kappaletta. Kun muokkasin niitä eteenpäin, kiinnostuin itsekin kääntämään Cohenia. Se tuntui hyvältä vaihtoehdolta."
Lauluilta keskittyy kahteen albumiin: I'm Your Man ja The Future.
"Näiden levyjen antimet ovat keskiössä. On siellä muutama vanhempikin biisi. Cohenissa on jotain mystistä, runollisia kielikuvia, ja hän laulaa niin alhaalta. Äitini kuunteli Cohenia kovasti."
Kukkosen esitystä kantavat "fiktiivisen faktaiset" muistot hänen ja Leonardin yhteisistä ajoista Montrealissa.
"Cohenia on mahdollista esittää, kun kuvittelee biisit ikään kuin omikseen. Ei ole mitään järkeä edes yrittää olla se kokonaisuus, mikä Cohen on."
Elävä ensemble
Ryhmäteatteri seuraa Myllyahon ja Leskisen laatimaa kymmenen dogman listaa. Ykkösdogma on: Mieluummin hiomaton totuus kuin taitavasti tehty valhe! Ja seitsemäs: Aiheiden on oltava niin kiinnostavia, että jokaisella penkillä on katsoja.
Uuteen Ryhmäteatteriin palkattiin kaksi näyttelijää: Minna Suuronen ja Juha Kukkonen. He loistivat jo Esa Leskisen ensimmäisessä ohjauksessa Idiootti.
"Johtotähtenämme on uusi kotimainen draama. Haluamme tehdä teatteria, joka on tiukasti kiinni ajassa. Klassikotkin on mielellään tulkittu vahvasti tähän päivään tai jopa päälle kirjoitettu kokonaan uusiksi. Sellainen leima Ryhmäteatterilla on ollut pitkään", Kukkonen lataa.
"Yritämme houkutella riveihimme maan parhaat näyttelijät. Että myös näyttelijäntyön taide olisi mahdollisimman korkealaatuista."
Vanhat ryhmisläiset Vesa Vierikko, Pertti Sveholm ja Kari Heiskanen ovat vakituisia, epäsäännöllisiä vierailijoita.
Kukkonen uumoilee, että olisi jälleen aika saada vereksiä tekijöitä remmiin.
"Nyt ollaan siinä tilanteessa, että uusia ihmisiä pitäisi kiinnittää, muuta taloustilanne on heikko. Esa Leskisen jutussa Euroopan taivaan alla on uuden ensemblen tekemisen meininkiä. Semmoista on nyt suunnitteilla, että ryhmä kiinnittyisi taas johonkin."
Minä ja Leonard Teatteri Riossa Oulussa 20.3. kello 19 ja 27.3. kello 16.